Työelämän lainsäädäntöä valmistellaan nyt työntekijän kustannuksella

Työlainsäädännön valmistelu on ajautunut kauas siitä, mitä hyvä, oikeudenmukainen ja tasapainoinen työelämän sääntely edellyttäisi. Orpon-Purran hallituksen poliittisessa ohjauksessa työoikeuden keskeiset periaatteet – työntekijän suojelu, työsuhdeturva ja sopimussuhteiden tasapaino – on sivuutettu täysin. Tilalle on nostettu yksipuolinen tavoite edistää työllisyyden ja yritysten kilpailukykyä hinnalla millä hyvänsä.

Lainvalmistelun perustaksi hallitus on valinnut työnantajapuolen toiveet. Samalla se on jättänyt huomiotta työntekijöiden oikeudet, turvan ja äänen. Tämä on nähtävissä esimerkiksi pyrkimyksissä helpottaa irtisanomisia, löysätä määräaikaisten työsuhteiden rajoituksia, yksipuolistaa paikallista sopimista ja kaventaa lakko-oikeutta. Yritysten liiketoimintariskit yritetään nyt sälyttää suoraan työntekijöiden harteille.

Erityisen huolestuttavaa on hallituksen täydellinen piittaamattomuus kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista ja perustuslain takaamista perusoikeuksista. Useat asiantuntijat ovat lausunnoissaan kritisoineet hallituksen esityksiä juuri perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta, mutta lainvalmistelussa ja lakiesitysten eduskuntakäsittelyssä nämä näkemykset on käytännössä sivuutettu. Lausuntokierrokset ja kuulemiset vaikuttavat lähinnä muodollisuudelta – todellista vuoropuhelua tai halua tasapainoiseen sääntelyyn ei hallituksella ole.

Yritysten liiketoimintariskit yritetään nyt sälyttää suoraan työntekijöiden harteille.

Lainsäädäntö on muuttunut Suomessa avoimesti ideologiseksi. Se ei enää pyri turvaamaan työelämän osapuolten välistä tasapainoa, vaan toimii työkaluna työnantajatahojen tavoitteiden ajamiseksi. Tämä kehitys rapauttaa luottamusta koko työmarkkinajärjestelmään ja uhkaa murentaa vuosikymmenten aikana rakennettua pohjaa, jonka varaan suomalainen työelämä ja sopimusyhteiskunta on rakentunut.

Työoikeuden keskeiset periaatteet eivät ole este työllisyydelle tai kilpailukyvylle. Niiden tarkoituksena on ohjata lainvalmistelijoita tekemään lakeja, jotka tuovat työelämään kestävyyttä, tasa-arvoa ja vakautta. On kohtalokasta unohtaa, miksi työelämää on aikoinaan alettu säännellä ja mihin työoikeudellinen järjestelmä perustuu: heikommassa asemassa olevan suojaamiseen ja mielivallan ehkäisemiseen.

Meillä ay-liikkeen toimijoilla on velvollisuus puolustaa työelämän oikeudenmukaisuutta, lainsäädännön tasapainoa ja työntekijöiden turvaa – nyt enemmän kuin vuosikymmeniin. Jos maan hallitus muuttaa työlainsäädännön palvelemaan yksipuolisesti työnantajapuolen toiveita, menetämme enemmän kuin vain tasapuoliset lait: menetämme luottamuksen, yhteiskuntarauhan ja työelämän inhimillisyyden.