Työehtojen polkeminen ja alipalkkaus kitkettävä suomalaisesta työelämästä – missä viipyvät teot?
Työntekijöiden hyväksikäyttöön perustuva liiketoimintamalli näyttää pesiytyneen suomalaiseen työelämään. Valitettavasti se näyttää olevan kannattavaa työehtojen polkemiseen syyllistyvälle työnantajalle, koska kiinni jäämisen riski on nykyisin aivan liian pieni ja seuraamukset ovat olemattomia.
Työntekijöitä hyväksikäyttävä työnantaja pystyy kiinnijäämisestäkin huolimatta jatkamaan toimintaansa aivan liian helposti ja taloudellisen hyödyn tavoittelu työntekijöiden kustannuksella voi jatkua. Työntekijöiden oikeuksien polkemisen ohella tämän kaltainen toiminta vääristää kilpailua heikentäen oikein toimivien työnantajien toimintaedellytyksiä.
Työntekijöiden hyväksikäyttöä koskevassa keskustelussa nousee aika ajoin esiin ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden työehtojen polkeminen ja pahimmassa tapauksessa ihmiskaupan tunnusmerkit täyttävä rikollinen toiminta. Julkisuudessa ongelma näyttäytyy erityisesti ravintola-alalla, mutta työvoiman hyväksikäyttöä raportoidaan myös esimerkiksi siivous- rakennus- ja maatalousaloilla.
Työehtojen polkemisen ja huonojen työolojen kohteeksi voi kuitenkin joutua muutkin kuin ulkomaalaistaustaiset työntekijät. Erityisesti nuoret tai vammaiset työntekijät ovat vaarassa joutua hyväksikäytön uhreiksi. Hyväksikäyttö näyttääkin kohdistuvan juuri heikossa työmarkkina-asemassa oleviin työntekijöihin ja vasta työelämää aloitteleviin nuoriin ihmisiin.
Työehtojen polkeminen ilmenee muun muassa alipalkkauksena ja muiden työehtojen kuten työaika- ja työsuojelun laiminlyönteinä. Työntekijöille ei makseta heille työehtosopimuksen mukaan kuuluvaa palkkaa tai heille jätetään maksamatta pakollisia palkanlisiä, kuten ylityökorvauksia ja ilta- ja viikonlopputyölisiä. Myös työaika- ja lepotaukoja koskevia määräyksiä rikotaan.
Työpaikoilla työsuojeluvalvonnasta vastaavat viranomaiset ovat tuoneet esiin valvontakeinojen riittämättömyyden. Poliisi puolestaan on kertonut tarvitsevansa lisää resursseja työvoiman hyväksikäyttöä koskevien rikosten selvittämiseen ja esitutkintaan. Syyttäjäpuolelta on kaivattu rikoslain täsmentämistä erityisesti alipalkkaustilanteissa. Asiat eivät vaan näytä etenevän ja työehtojen polkeminen ja työvoiman hyväksikäyttö jatkuu.
Kun samaan aikaan huudetaan, että työntekijöitä ei tahdo löytyä ja vaaditaan sosiaaliturvaan leikkauksia, jotta kannustettaisiin työntekijöitä ottamaan työtä vastaan, voi vain kummeksua, miksi yllä kuvattuihin ongelmiin ja niiden syihin ei voida puuttua tehokkaasti.
Työvoiman hyväksikäyttö aiheuttaa haittaa yksittäisen työntekijän lisäksi myös yhteiskunnalle ja reilulle kilpailulle. Kun hyväksikäytön uhrina on työelämäänsä aloitteleva nuori, voidaan perustellusti esittää kysymys, miten kaltoinkohtelu edistää nuoren ihmisen motivaatiota ja tulevaisuudessa tarvittavia työelämätaitoja.
Suomalaiseen työelämään tarvitaan reilut pelisäännöt, jotka koskevat kaikkia. Lisäksi tarvitaan keinoja niiden toteutumisen valvomiseksi ja väärinkäytösten kitkemiseksi.
