Työ- ja elinkeinoministeriö sivuutti työntekijöiden aseman tulevaisuuskatsauksessaan

Valtioneuvosto julkaisi syyskuussa ministeriöiden yhteisen tulevaisuuskatsauksen, joka on tarkoitettu päättäjien tueksi muun muassa tulevan vaalikauden hallitusohjelmaa laadittaessa.

Valtioneuvoston mukaan tulevaisuuskatsaus antaa kattavan kuvan nykytilanteesta ja näkymiä haasteiden ratkaisemiseksi. Katsauksen perusteella tulevaisuus näyttää epävarmalta pitkittyneen koronapandemian, Ukrainan sodan ja kiihtyvän ilmastonmuutoksen vuoksi. Päätöksenteon todetaan olevan vaikeaa epävarmassa tilanteessa.

Työelämän ja työlainsäädännön kehittämisestä vastaava työ- ja elinkeinoministeriö käsittelee tulevaisuuskatsauksessa vihreää siirtymää, digitalisaatiota, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa, työvoiman kohtaanto-ongelmaa, työllisyysasteen nostamista sekä kilpailukykyä ja yrittäjyyttä. Nämä ovat tärkeitä asioita, mutta on kuitenkin perusteltua kysyä, eikö myös työntekijöiden suojelu, työelämän kehittäminen ja työlainsäädännön uudistustarpeet olisi pitänyt ottaa katsauksessa esille tulevaisuuden päätöksentekijöiden tueksi. Kai työntekijöillä tärkeänä tuotannontekijänä on roolinsa tulevaisuudessa, vaikka inhimillinen ulottuvuus unohdettaisiinkin.

Työlainsäädännön kehittäminen on mainittu tulevaisuuskatsauksessa ainoastaan kohdissa, joissa käsitellään yritysten tarpeettoman sääntelytaakan keventämistä. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan yritykset tarvitsevat sujuvan sääntely-ympäristön kilpailukyvyn varmistamiseksi, minkä vuoksi muun muassa pienten ja keskisuurten yritysten erityispiirteet on otettava huomioon työlainsäädäntöä kehitettäessä.

Erilaisten laskutuspalveluiden kautta tehty työ ja alustavälitteinen työ kuvataan tulevaisuuskatsauksessa ainoastaan uutena yrittäjyytenä ja yrittämisen aloittamisen kynnyksen madaltajina, vaikka näiden työnteon muotojen ongelmat sosiaaliturvaan liittyen mainitaankin. Todellisuudessa alustavälitteinen työ ei useinkaan ole aitoa yrittäjyyttä, vaan se täyttää työsuhteen tunnusmerkit, kuitenkin ilman työsuhteen tuomaa turvaa. Nämä ilmiön ongelmat on sivuutettu katsauksessa kokonaan.

Työntekijöiden näkökulma ja työelämän nykytilaan liittyvät haasteet puuttuvat tulevaisuuskatsauksesta lähes täysin. Työelämän epävarmuutta kuvaavat ilmiöt, kuten määräaikaiset työsuhteet, toimeentuloon riittämätön osa-aikatyö, työmarkkinarikollisuus, työntekijöiden hyväksikäyttö ja työnantajavelvoitteiden kiertäminen erilaisten kumppanuus- ja toimeksiantosuhteiden kautta olisivat ansainneet osansa tulevaisuuskatsauksen kuvauksissa nykytilasta. Työelämän vastuuministeriöltä olisi voinut odottaa sääntelyn virtaviivaistamisen sijaan ehdotuksia näiden ongelmakohtien ratkaisemiseksi.

Oman osuutensa tulevaisuuskatsauksessa olisivat ansainneet myös työelämän kollektiivisen sopimus- ja neuvottelujärjestelmän turvaamista ja kehittämistä koskevat ehdotukset. Kollektiivista sopimista säätelevät kansainvälisoikeudelliset sopimukset, mutta vaikuttaa siltä, että vuosikymmenten kuluessa vakiintunutta järjestelmää yritetään Suomessa nyt haastaa.

SAK:n toive on, että seuraavan vaalikauden hallitusohjelmassa työelämän ja työntekijöiden oikeuksien kehittäminen saa suuremman roolin kuin ministeriöiden tulevaisuuskatsauksessa.

Lyhyempi versio kirjoituksesta on julkaistu Helsingin Sanomissa 3.10.2022.