Työ ehkäisee nuortenkin syrjäytymistä
Nuorten syrjäytyminen on vakava yhteiskunnallinen ongelma ja henkilökohtainen tragedia. Jokainen meistä haluaa lapsille ja nuorille parasta mitä suomalaisella yhteiskunnalla on tarjota. Heidän itsensä vuoksi ja yhteiskunnan vuoksi. Nuorissa on tulevaisuus, ja Suomessa nuoria on entistä vähemmän. Sen tärkeämpää ja arvokkaampaa on, että jokainen nuori pääsee säällisen elämän alkuun eikä kukaan jää syrjään, katveeseen tai varjoon.
Silti syrjäytyneitä nuoria on Suomessa kymmeniä tuhansia. Asia koskettaa monia perheitä, ja useat tuntevat ilmiön omasta lähipiiristään. Syrjäytyneisyys ei ole siis mikään kaukainen ja tuntematon asia, josta olisimme kuulleet vain toisten kertomia tarinoita ja lukeneet lehtijuttuja.
Syrjään joutuneita nuoria on monenlaisia. Ei ole yhtä kaavaa, ei yhtä taustaa, ei yhtä tapahtumaa, ei yhtä syytä mistä syrjäytyminen johtuu. Ketkä jäävät kotiin istumaan, ketkä ajautuvat vääriin porukoihin, ketkä koukuttuvat päihteisiin ja keitä koulu ei vain kiinnosta. Niin monta tarinaa kuin nuortakin.
Jokaiselle nuorelle pitää yrittää löytää paikka yhteiskunnastamme. Jokainen nuori on hyvä jossakin. Jokainen nuori on arvokas, ja jokaista on kohdeltava arvokkaasti. Aina siinä ei oikein tunnuta onnistuvan. Tarinat lastensuojelun pimeistä puolista ja ylikuormitetuista sosiaalityöntekijöistä eivät anna kuvaa, että systeemillemme jokainen nuori on tärkeä.
On pystyttävä parempaan
On tehtävä paremmin, on pystyttävä parempaan. On kohdattava nuori arvostavammin. On otettava vastuuta jämäkämmin. Heikoimmassa asemassa olevat ovat kaikkein haavoittuvampia. Heidän pärjäämiseensä me vahvemmat voimme vaikuttaa.
Ay-liike on työn liike. Ilman palkkatyötä ei ole ay-liikettä. Ay-liike pitää työntekijöiden puolta. Nuoret ovat usein heikossa työmarkkina-asemassa, ja heitä käytetään työntekijöinä helposti hyväksi. Nuoret eivät tiedä oikeuksiaan. Eivät aina toki velvollisuuksiakaan. Kyse ei ole ainoastaan syrjäytyneistä nuorista. Työnantajalla pitää olla erityinen vastuu nuorista työntekijöistään, monessakin mielessä.
Tehdään tietä työhön
Tasapuolinen kohtelu, hyvähenkiset työyhteisöt ja matala hierarkia ovat suomalaisen työelämän vahvuuksia. Niitä arvostavat niin nuoret kuin varttuneetkin. Mukaan ottaminen ja arvostus ovat tärkeitä meille jokaiselle – myös nuorelle, jonka elämä on palasina, ja syrjäytyminen jäytää.
Tie työhön on kuitenkin monelle varsin pitkä. Jos oman elämän hallinta on hukassa, työn vaatiman säntillisyyden ja rutiinien noudattaminen voi olla todella vaikeaa. Toisaalta työ ja siinä onnistuminen sekä työyhteisön jäseneksi pääseminen antavat myös voimaa ja motivaatiota, joilla muutos parempaan on helpompi saavuttaa.
Teot ratkaisevat
Vaikeimmin työllistyvien tukeminen ja heidän tiensä tasoittaminen työhön on näkyvästi esillä Rinteen hallituksen ohjelmassa. Tässä kohtaa ei ole syytä unohtaa nuoria. Oppivelvollisuuden pidentäminen ja työuran alkuun auttaminen ovat tuiki tarpeellisia toimia. Työpaikkojen ja työyhteisöjen kykyä ja halua vastaanottaa vaikeimmin työllistyviä on vahvistettava. Tekojen aika on nyt, aikaa ei ole hukattavaksi. Ja jokainen nuori on tekojen arvoinen.
Jarkko Eloranta
SAK:n puheenjohtaja
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Me-säätiön verkkosivuilla 27. elokuuta 2019.
