Tutkimus kotitalousvähennyksestä murtaa vallitsevia käsityksiä
Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) julkaisivat maanantaina kauan odotetun tutkimuksen kotitalousvähennyksen vaikutuksista. Tutkimuksen tulokset ovat selkeitä ja vetävät jopa hieman hiljaiseksi. Kotitalousvähennys ei ole lisännyt työllisyyttä, kasvattanut palveluiden kysyntää tai vähentänyt harmaata taloutta.
Myös SAK:n aikaisempi näkemys on ollut, että kotitalousvähennyksellä olisi edellä mainittuja vaikutuksia. Tutkimustiedon hienous on kuitenkin siinä, että ne mahdollistavat vallitsevien näkemysten muuttamisen.
Kotitalousvähennys on alun perin tullut voimaan vuonna 2001. On yllättävää, että laajempaa taloustieteellistä analyysiä ei ole tehty aikaisemmin Suomessa. Poliittisessa keskustelussa kotitalousvähennystä on pidetty ikään kuin täsmäaseena harmaan talouden torjuntaan ja työllisyyden kasvattamiseen.
On äärimmäisen tärkeä huomioida kotitalousvähennyksen kohdistuminen. Esimerkiksi vuonna 2017 suurituloiset (vuositulot 55 000 euroa tai enemmän) muodostivat lähes kolmanneksen kaikista kotitalousvähennyksen käyttäjistä. Keskituloisista (vuositulot 35 000–54 999 euroa) vähennystä käytti sen sijaan päälle kymmenen prosenttia. Kyseessä ei ole koko kansan vähennys, vaan se painottuu erittäin vahvasti tulodesiilien yläpäähän.
Tutkimuksen tulokset eivät kumoa taloustieteen teoreettisia perusteita. Kotitalousvähennyksellä voi olla käyttäytymisvaikutuksia, mutta ne ovat tutkimuksen mukaan todella pieniä. Varmasti jokainen keksii lähipiiristään sen yhden tuttavan, joka käyttää remontti- tai siivouspalveluita nimenomaan kotitalousvähennyksen takia. Nämä yksittäiset havainnot eivät kuitenkaan muuta isoa kuvaa.
Tutkimus ei myöskään poissulje sitä, että kotitalousvähennyksellä voisi olla paljon pidemmällä aikavälillä käyttäytymisvaikutuksia. Lyhyen aikavälin vaikutukset voidaan tutkimuksen perusteella kuitenkin sulkea pois. Kotitalousvähennyksen kasvattaminen ei siis olekaan hyvä elvytyskeino, kuten vielä syksyllä ajattelimme.
Trubaduuriyhtye Kalevauva.fi:n sanoin: Mitä tästä pitäisi ajatella? Olen järkyttynyt. Tutkimus tuo merkittävän lisän kotitalousvähennyksestä käytävään keskusteluun, mutta vähennyksen poistaminen ei liene ajankohtaista nykyisessä suhdannetilanteessa.
Kotitalousvähennyksen kasvattamiselle ei näytä olevan vankkoja perusteita. Ylipäätään PT:n ja VATT:n tutkimus tukee aikaisempia päätelmiä siitä, että vastaavantyyppiset verovähennykset eivät kasvata työllisyyttä. Kotitalousvähennys maksaa yhteiskunnalle yli 400 miljoonaa euroa vuositasolla. Lopuksi herääkin kysymys siitä, voitaisiinko nämä rahat käyttää tehokkaammin jollain toisella yhteiskunnan sektorilla?
