Töissä kuutena päivänä viikossa – tienestit alle 300 euroa
”Ennen internetiä oli todella vaikeaa löytää joku, sopia heidän kanssaan 10 minuutin ajan, saada heidät työskentelemään sinulle ja erottaa heidät 10 minuutin jälkeen. Mutta teknologian avulla voit todella löytää tällaiset ihmiset, maksaa heille pienen summan rahaa ja päästä heistä eroon heti, kun et enää tarvitse heitä.” (1)
– Crowdflower-alustan toimitusjohtaja Lukas Biewald
Yllä oleva suora sitaatti on kuin työelämän painajaisunesta, mutta kyseessä ei ole uni vaan todellisuus globalisoituneilla työmarkkinoilla. Alustatalouden kautta välittyvät työt ovat usein lyhyitä keikkoja tai yksittäisiä tehtäviä, jotka ovat ennen saattaneet muodostaa isompia kokonaisuuksia ja olla yhden ihmisen vastuulla.
Muuttuneessa työelämässä töitä tehdään epäsäännöllisesti ja kysynnällä on aiempaa suurempi rooli töiden löytymisessä. Jos asiakkaita ei ole, ei alustatyöntekijöillä ole töitä eivätkä he nykyisellä mallilla yleensä saa silloin palkkaakaan. Kyse on pohjimmiltaan riskin siirtämisestä työnantajalta työntekijälle.
Kyse tuotannollisen riskin jakautumisesta työntekijän ja työnantajan välillä on sinänsä ikiaikaisen vanha kysymys, eikä se ilmiönä ole alustatalouden tuottama. Kysymys on riskin jakautumisesta uudella tavalla tai uusin periaattein. Perinteisesti työnantaja on kantanut ensisijaisesti vastuuta tuotannon vaihteluista, mutta alustatalouden kautta työnantajat ovat pystyneet siirtämään tuotannon vaihtelun tuottaman palkkariskin työntekijälle aiempaa helpommin. Vaikka ilmiö yleistyy, se herättää kohtuullisen vähän huomiota.
Asuessani Skotlannissa vuonna 1995 pikaruokaketju Burger King toimi siellä hetken aikaa niin, että ravintolan työntekijät saivat palkkaa vain siltä ajalta, kun he suorittivat jotain tehtävää ravintolassa. Mikäli ei ollut asiakkaita, he joutuivat leimaamaan itsensä ulos työstä, vaikka olivat koko ajan ravintolassa työvalmiudessa. Heille ei maksettu tältä odotteluajalta lainkaan palkkaa.
Yksi Burger Kingin työntekijöistä otti yhteyttä paikalliseen sanomalehteen ja kertoi saaneensa täydestä työpäivästä vain noin puolen päivän palkan tämän toimintatavan seurauksena. Sanomalehti (paikallinen valtalehti Scotsman) teki tapauksesta räväkän jutun, jonka myötä Burger King joutui julkiseen häpeään ja paheksunnan kohteeksi. Jutulla oli vaikutusta ja yritys lopetti kyseisen riistopolitiikan.
Tämän päivän alustat voivat toteuttaa samanhenkistä toimintaa kaikessa rauhassa. Tyypillisesti alustat kiistävät olevansa työnantajia ihmisille, jotka saavat sekä työnsä että tulonsa näiden alustayritysten kautta.
”Englantilainen Mac Ramsey, joka kuljetti paketteja Hermes-nimiselle palvelulle, teki töitä aina kuutena päivänä viikossa. Hän tienasi seitsemän tunnin työpäivän aikana noin 45 euroa (2). Viikossa hän sai siis suunnilleen 270 euroa. Tästä summasta hänen täytyi kuitenkin maksaa vielä työpäivän aikana käyttämänsä bensa, auton vakuutukset ja puhelinkulut, sillä puhelinta ja internetiä tarvittiin työn tekemiseen.” (3)
Alustatyötä on monenlaista, mutta palkkaukseen liittyvät ongelmat ovat varsin samankaltaisia. Palkkaongelmat johtuvat osittain alustatyöntekijöiden asemasta itsensä työllistäjinä, jolloin työstä ei tarvitse maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai lain turvaamaa vähimmäispalkkaa. Useilla alustatyön aloilla, kuten ”klikkaustyössä”, ei edes ole olemassa työehtosopimuksia tai vähimmäispalkkasäädöksiä.
Käteen jäävästä korvauksesta alustatyöntekijä joutuu vielä maksamaan itse sosiaaliturvamaksut, verot, vakuutukset ja töiden tekemiseen tarvittavat juoksevat kulut. Juoksevia kuluja ovat esimerkiksi auton bensa, laajakaistayhteys, pyörän tai auton huolto, joskus jopa työvaatteet.
Yleensä alustatyöstä maksettu korvaus on ennen verojakin pienempi kuin vastaavien töiden työehtosopimusten mukaiset palkat tai vähimmäispalkka (4). Toisinaan bruttoansio saattaa olla suurempi kuin työehtosopimuksessa tai laissa määritelty palkka, mutta kaikkien kulujen ja alustan ottaman provision jälkeen käteen jäävä palkka jää pienemmäksi kuin jos työ olisi tehty palkkatyösuhteessa.
Keikkatöissä palkkaa pienentävät huomattavasti ne kustannukset, joita alustatyöntekijä joutuu maksamaan voidakseen tehdä töitä. Esimerkiksi ruuankuljetusalusta Deliveroolla alustatyöntekijä maksaa 150 punnan vuokravakuuden Deliveroon logolla varustetuista tarvikkeista (5). Uberilla taas on vaatimuksia siitä, minkälaisella autolla kuljetuksia voi tehdä. Jos työntekijä ei omista vaatimuksia täyttävää autoa, Uber tarjoaa omia vuokraussopimuksiaan autovuokraamoiden kanssa tai mahdollisuuden lainata Goldman Sachs -pankista rahaa erityisellä Uber-kuljettajille tarkoitetulla ohjelmalla auton ostamista varten (6).
Riski työvälineiden rikkoutumisesta on kuitenkin aina alustatyöntekijällä itsellään. Jos esimerkiksi auto menee rikki eikä sitä heti pysty korjaamaan, menettää työntekijä korjaukseen kuluneen rahan lisäksi tulot siltä ajalta, jolloin hän ei voi olla ansaitsemassa (7).
Alustatyön vapaus on varsin rajallista – ja sen vapauden hinta on kova.
Juha Antila
SAK:n kehittämispäällikkö
Alustatalous on SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen toinen teema vuonna 2017. Teemaa koskevat selvitykset valmistuvat marras- ja joulukuun aikana.
(1) Marvit, Moshe (2014): ”How Crowdworkers became the ghosts in the Digital Machine.” The Nation Magazine.
(2) 10. marraskuuta 2017 kurssilla 40 puntaa on noin 45 euroa.
(3) Booth, Robert (2017): ”Couriers on Britain’s Shopping Addiction: ’Customers don’t care as long as it’s cheap.’”.
(4) Ks. esim. Frankfurt Paper on Platform-Based Work (2016): Proposals for platform operators, clients, policy makers, workers and worker organizations. Sivu 6.
(5) Deliveroo Scooter Contract. The Work and Pensions Committee – Self employment and the gig economy inquiry –publications: Written evidence.
(6) Schmidt, Florian A. (2017): ”Digital Labour Markets in the Platform Economy: Mapping the Political Challenges of Crowd Work and Gig Work”. Friedrich-Ebert-Stiftung. Sivu 21, & Uber (2017): ”Lease a car”.
(7) European Parliament (2016): Employment and social affairs: The situation of workers in the collaborative economy. In-depth-analysis. Sivu 12.
