Terveisiä puoliväliriiheen: Norminpurkutalkoot myös työttömille!
Hallitus valmistautuu ensi viikon puoliväliriihessä tekemään linjauksia loppuhallituskaudeksi. Hallituksen työllisyystavoite näyttää jäävän saavuttamatta, vaikka Suomen talous- ja työllisyyskehitys onkin onneksemme kääntynyt oikeaan suuntaan.
Hallituksen työllisyystoimien suunnasta ei ota enää kukaan selvää. Toisena hetkenä työttömiä kannustetaan, seuraavaksi tarjotaan keppiä ja tehdään yhä uusia eri suuntiin tempoilevia päätöksiä. Pelkona on, että sama linja jatkuu puoliväliriihessä.
Keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset sopivat jo hallitusneuvotteluissa ansiosidonnaisen työttömyysturvan rajusta leikkauksesta, muun muassa tämän vuoden alussa voimaan tulleesta turvan keston lyhennyksestä. Keppilinja on jatkunut sen jälkeenkin.
Nyt hallitus on valmistelemassa niin sanottua aktiivimallia, joka leikkaa työttömän toimeentuloa lähes viidellä prosentilla kolmen kuukauden ajan, mikäli hän ei ole ollut riittävästi töissä tai osoittanut muuten aktiivisuutta. SAK vastustaa tätä uutta leikkausta työttömyysturvaan, varsinkin kun siihen ei liity jo ennestään varsin ankaran karenssijärjestelmän tarkastelua. Itse asiassa työttömien kurittamista ollaan lisäämässä muillakin tavoin: työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan entistäkin monimutkaisempaa karenssijärjestelmää, joka rankaisisi myös työttömän omatoimisen työnhaun riittämättömyydestä.
Perustulokokeilu sen sijaan toimii täysin päinvastaisesti. Kokeiluun pääsi mukaan 2000 työtöntä, jotka saavat perustuloa 560 euroa kuussa ilman ehtoja tai tarveharkintaa. Nämä onnekkaat saavat kahden vuoden ajan vapaasti tehdä mitä haluavat ilman pelkoa perustulon menettämisestä.
Hallituspuolueet ovat ylpeinä esitelleet rajoituksista vapaata perustulokokeilua. Mediassa on riittänyt juttuja kokeiluun mukaan päässeistä, jotka iloitsevat mahdollisuudesta opiskella tai tehdä työkeikkoja vapaasti täydellä työmarkkinatuella. Ja samaan aikaan kaikille muille työttömille valmistellaan yhä uusia ehtoja ja kiristyksiä työttömyysturvan saamiselle.
Tuskin oli perustulokokeilu saatu alkuun, kun tutkijaryhmä jo ehdotti osallistavan sosiaaliturvan kehittämistä. Tutkijat ehdottavat, että pitkäaikaistyöttömien olisi jatkossa toimittava aktiivisesti voidakseen saada työmarkkinatukea. Työtön voisi osoittaa aktiivisuuttaan esimerkiksi osallistumalla vapaaehtoistoimintaan tai kansalaisopiston kursseille.
Kaikkien näiden keskeneräisten hankkeiden tiimellyksessä hallitus on päättänyt lopettaa työ- ja elinkeinotoimistot ja siirtää työttömien palvelut osaksi uutta maakuntahallintoa. Tällä hetkellä on vielä täysin auki, kuka käyttää jatkossa viranomaisvaltaa ja päättää esimerkiksi työttömyysturvan karensseista.
Lähetän täältä Hakaniemestä terveisiä hallituksen puoliväliriiheen: Järki käteen! Työttömät tarvitsevat tukea ja turvaa, eivät lisää keppejä tai entistä monimutkaisempaa työttömyysturvajärjestelmää. Hallitus on koko taipaleensa ajan paasannut normien purkutalkoista ja sääntelyn vähentämisestä. Eikö tämän periaatteen pitäisi koskea myös kansalaisia eikä pelkästään yrityksiä?
Hallituksen pitäisi aivan ensiksi ratkaista työttömien palvelujen turvaaminen. Maakunnille pitäisi antaa vastuu työttömien työnhaun tukemisesta ja seuraamisesta sekä työttömyysturvan viranomaistehtävien hoitamisesta. Lisäksi olisi harkittava, pitäisikö kunnilla olla jatkossakin rooli työllisyyden edistämisessä.
Tämän jälkeen hallituksen olisi syytä uudistaa ja yksinkertaistaa työttömyysturvajärjestelmä vastamaan paremmin nykyajan työelämää. Järjestelmän pitäisi tukea työttömien työllistymistä ja kannustaa osaamisen parantamiseen. Tarvitsemme nyt viisautta tarkastella kokonaisuuksia, emme yksittäisiä eri suuntiin tempoilevia päätöksiä.
Saana Siekkinen
SAK:n työ ja turva -osaston johtaja
