Tanska voittaa Suomen virkailijoiden määrässä laskentatavasta riippumatta
Yle Uutiset kertoi eilen verkkosivuillaan, ettei Tanskassa ymmärretä, mistä Suomessa esitetty luku vain 12–13 työttömästä yhtä virkailijaa kohden on peräisin. Samaan aikaan Suomessa vastaava luku oli vuoden 2016 luvuilla laskettuna peräti 166 ja viime vuoden luvuilla laskettuna 107.
Olemme päätyneet Tanskan osalta lukuun 13 jakamalla Tanskan tammi-marraskuun 2017 työttömyysluku 117 000 TE-toimistojen täydellä henkilöstöluvulla eli 9 100:lla.
Suomen osalta tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön tietoihin. Uudenmaan TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen on käyttänyt samaa laskukaavaa kuin SAK.
SAK:n käyttämät luvut työnhakijoiden määrästä yhtä TE-toimiston asiantuntijaa kohden ovat siis keskiarvoja. Vuoden 2017 osalta luvut ovat arvioita.
Olemme korostaneet, että luvut ovat suuntaa antavia ja niitä voi laskea monella tavalla. Lopputulokseen vaikuttaa esimerkiksi se, huomioidaanko vain asiakaspalvelussa olevat TE-keskusten työntekijät vai kaikki työntekijät.
Myös eri alueiden TE-toimistojen resurssien vertaileminen sekä Suomessa että Tanskassa antaa eri tuloksen. Yle uutiset on haastatellut Kööpenhaminan TE-toimiston osastopäällikköä Jens Sibberseniä, jonka mukaan Kööpenhaminan toimistoissa virkailijoilla on keskimäärin 80–150 työtöntä.
Kööpenhaminan tilanne tuskin kertoo mitään koko Tanskan keskimääräisestä tilanteesta. Myös Suomessa tilanne vaihtelee alueittain.
Erilaisten laskutapojen tulokset vaihtelevat hieman, mutta eivät muuta sitä tosiasiaa, että Tanska käyttää moninkertaisesti enemmän varoja työttömien palvelemiseen ja tukemiseen kuin Suomi.
Tanska käyttää aktiiviseen työvoimapolitiikkaan vuosittain summan, joka vastaa noin kahden prosentin osuutta maan bruttokansantuotteesta. Suomessa vastaava summa on noin yksi prosentti.
SAK:lla ei ole tarvetta kaunistella Tanskan lukuja, koska ne ovat joka tapauksessa Suomea paremmat.
Tytti Naukkarinen
ekonomisti
Twitter @tnaukkar
