Suomen on päästävä takaisin innovaatiopolitiikan huipulle
Suomen uhkana on jumittua hitaan kasvun uralle ennemminkin riittämättömien TKI-panostusten (tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta) kuin ikääntyvän väestön takia.
Vaikka Sipilän hallitus lisäsi kuluvalle vuodelle TKI-määrärahoja yli 100 miljoonan euron edestä, se on käytännössä vain perunut omat leikkauksensa. Julkinen TKI-rahoitus on suunnilleen samalla tasolla kuin hallituksen aloittaessa vuonna 2015.
Julkinen TKI-rahoitus on kuluvana vuonna selvästi alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 2015. Suomen TKI-politiikka on 2010-luvulla ollut myös myötäsyklistä: yksityisten TKI-investointien laskiessa on leikattu myös julkisia panostuksia.
Suomen menestys riippuu osaamisesta ja sen hyödyntämisestä. TKI-panostukset vahvistavat työn tuottavuuden kehitystä ja sitä kautta myös kansainvälistä kilpailukykyä. Suomen valttikorttina on tuotteiden ja palveluiden laatu, ei hinta. SAK:ta kiinnostaa tuottavuuden kohentaminen TKI-panostuksilla, sillä siitä syntyy lisää palkanmaksukykyä yrityksiin.
TKI-politiikan suunta käännettävä
TKI-politiikan suunta on käännettävä. Suomen on päästävä takaisin huipulle ja pysyttävä siellä. SAK esittää, että panostukset tutkimukseen ja kehitykseen (T&K) on välittömästi nostettava kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta, josta julkisten panostusten osuus on yksi prosentti BKT:stä. Julkisia T&K-panostuksia on lisättävä etenkin silloin, kun yksityiset satsaukset pienenevät.
Seuraavan hallituskauden aikana T&K-panostusten on yllettävä neljään prosenttiin BKT:stä. Tämä tarkoittaa 2,9 miljardia euroa lisää yksityistä ja julkista rahaa.
T&K-menojen bruttokansantuoteosuus eräissä EU-maissa vuosina 2010–2016
Osittain ennakkotietoja tai arvioita.
Lähde: OECD Main Science and Technology Indicators
Kuvan lähde: Tilastokeskus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2017, s. 6
Määrän lisäksi pysyvyydellä ja muodolla paljon merkitystä
Menestyksekäs TKI-toiminta vaatii pitkäjänteistä panostamista, sillä kaupallisia tuloksia saadaan vuosien tai joskus vasta vuosikymmenten kuluttua. Nokian 1990-luvun nousulle luotiin tieteellinen ja teknologinen pohja jo 1960-luvulla alkaneella pitkäjänteisellä politiikkalinjalla.
Ennakoitavuus ja pysyvyys on ensiarvoisen tärkeää. Yritykset saattavat sijoittaa TKI-toimintonsa mieluummin ulkomaille, jos hankkeiden rahoitus on jatkuvasti katkolla. Lisäksi tutkijat ovat työntekijöitä siinä missä muutkin ja he arvostavat työsuhteen pysyvyyttä enemmän kuin epävarmaa keikka- ja pätkätyötä.
Määrän lisäksi TKI-panostusten muodolla on väliä. Olemme esittäneet, että TKI-toimintaa kannattaa tukea nimenomaan suorien avustusten muodossa. Verotuet eivät ole kovin tehokkaita, sillä ne kohdentuvat kaikille ehdot täyttäville. TKI-verotuista onkin Suomessa luovuttu vuosien 2013–2014 epäonnistuneiden kokeilujen jälkeen.
Lainapainotteiseen TKI-tukeen siirtymiselle ei myöskään ole perusteita. Suomalaiset yritykset saavat jo nyt kansainvälisesti vertailtuna suhteellisen edullisesti markkinaehtoista lainarahoitusta. Sen lisäksi esimerkiksi Business Finland, Teollisuussijoitus ja Finnvera myöntävät lainamuotoista TKI-tukea.
Missiolähtöisyys innovatiivinen tapa ajatella
Tietenkin myös TKI-panostusten kohteella on väliä. Tuottavuuskasvun ja osaamisen edistämisen ohella panostuksilla voidaan tukea myös laajempia yhteiskunnallisia päämääriä.
Taloustieteilijä Mariana Mazzucaton kehittämä missiolähtöisyys on uusi ja innovatiivinen tapa ajatella TKI:n kohdentamista. Se pohjautuu ideaan, että julkinen sektori asettaa yhteiskunnallisia tavoitetiloja ja haastaa yksityiset toimijat kehittämään ratkaisuja. Euroopan komissio on hyödyntämässä tätä lähestymistapaa ja kehitteillä olevat missiot tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia myös suomalaisen osaamisen hyödyntämiselle.
Missiolähtöinen ajattelutapa henkii myös tiettyä yrittäjähenkisyyttä. Epäonnistumisia ei nähdä nolona asiana, vaan ne ovat sallittuja ja niistä tulee oppia. Missiolähtöisessä ajattelussa tavoitteena ei olekaan vähentää yrittäjän riskiä, vaan kannustaa yrityksiä lisäämään sitä. Tällöin epäonnistumisia on useammin, mutta vastaavasti myös mahdolliset tuotot ovat selkeästi suurempia.
Soveltava tutkimus kaipaa eheytystä
Viime vuosien TKI-leikkaukset ovat kohdistuneet suurelta osin soveltavaan ja teknologiseen tutkimukseen. Soveltava tutkimus on kriittistä osaamisen pitkäjänteisen kerryttämisen, tutkimusyhteistyön ja tutkimustulosten kaupallistamisen näkökulmasta. Tilanteen korjaamiseksi SAK esittää, että Business Finlandin suorat avustukset on nostettava vuoden 2011 tasolle eli 486 miljoonaan euroon ja kohdennettava soveltavaan tutkimukseen.
Sektoritutkimuslaitoksien rahoitus on myös kärsinyt ison kolauksen. Siksi niiden rahoitusta on lisättävä 100 miljoonalla eurolla. Yliopistoille on puolestaan korvattava perusrahoitukseen kohdistuneet indeksijäädytykset. Lisäksi on luotava uusia kannustimia yrityksille lisätä TKI-investointeja.
Näillä toimilla päästään ainakin alkuun.
