Sote-henkilöstöpulaan löytyy ratkaisuja
Suomessa on vakava sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöpula. Huolestuttavien tilastojen sarjaa jatkoi äskettäin Julkisen alan eläkevakuuttaja Keva, jonka analyysin mukaan Suomi tarvitsee yli 16 600 uutta sairaanhoitajaa ja 8800 lähihoitajaa. Vain pari vuotta aiemmin (2021) vastaavat luvut olivat sairaanhoitajilla 8000 ja lähihoitajilla 738.
Ongelma ei kosketa vain sote-alaa, vaan vaikuttaa koko suomalaisen yhteiskunnan toimintakykyyn heikentäen sitä. Haasteet sote-sektorilla ovat kehittyneet pitkän ajan kuluessa, eikä yksinkertaisia tai yksittäisiä ratkaisuja ole. Miten voimme korjata henkilöstön tilannetta?
Tärkeää on, että seuraava hallitus jatkaa sote-henkilöstöpulan ratkaisemista yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.
Ongelmien ratkaisuissa tarvitaan moniammatillisen työnjaon ja palvelujen organisoinnin uudistamista. Lääkäriresurssien sekä hoitoalan eri ammattilaisryhmien lisäksi laadukkaassa asiakas- ja potilastyössä tarvitaan sosiaalialan ammattilaisia.
Tukipalvelujen merkitys palveluketjuissa tulee huomioida. Esimerkiksi ilman välinehuollon ammattilaisia terveydenhuollosta loppuisivat steriilit hoitovälineet, ilman ravitsemuspalveluita ruoka ja ilman tekstiilihuollon palveluita puhtaat lakanat. Terveydenhuollon sihteereitä tarvitaan merkittävästi lisää, jotta hoitoalan ammattilaiset ja lääkärit saavat enemmän aikaa potilastyöhön.
Keskeinen keino on myös tehtävärakenteiden ja työnjaon tarkistaminen. Esimerkiksi ympärivuorokautisessa hoidossa ja hoivassa suuri osa sairaanhoitajien ja lähihoitajien työajasta kuluu asiakkaan arkitoiminnoissa auttamiseen. Näitä tehtäviä hoiva-avustajat voisivat tehdä ja näin vapauttaa lähihoitajia ja sairaanhoitajia keskittymään koulutustaan vastaaviin työtehtäviin. Tämä myös lisäisi hoitajien työn mielekkyyttä.
Toki samaan aikaan on varmistettava, etteivät työnantajat teetä hoiva-avustajilla hoitajakoulutuksen vaativia tehtäviä. Hoiva-avustajien koulutuksen sisältö, opiskelijamäärät ja pääsy työmarkkinoille tulee vakiinnuttaa osana ratkaisuja.
Sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueiden palvelukseen siirtyi noin 216 000 henkilöä 332 kunnasta tai kuntayhtymästä. Nyt hyvinvointialueilla on oikea hetki lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon veto- ja pitovoimaa investoimalla johtamiseen, palkkaukseen, työoloihin ja työhyvinvointiin. Hyvinvointialueet ovat houkuttelevia ja mielekkäitä työpaikkoja kehittäessään työoloja ja työyhteisöjä yhdessä henkilöstön kanssa.
Ratkaisuja löytyy ja ne eivät voi enää odottaa. Tärkeää on, että seuraava hallitus ja uudet hyvinvointialueet ottavat sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöön liittyvät ongelmat vakavasti ja jatkavat laaja-alaisia toimia niiden ratkaisemiseksi.
Blogin ovat tehneet yhteistyönä SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n erityisasiantuntija Miranna Seppälä.
Kirjoitus on ensimmäisen kerran julkaistu Turun Sanomissa. Lue kirjoitus tästä https://www.ts.fi/lukijoilta/5959245
