Sosiaaliturva on järkevää uudistaa vaiheittain – aloitetaan uudistaminen työttömyysturvasta
Kauan odotettu sosiaaliturvan uudistaminen on vihdoin käynnistymässä. Uudistusta valmistelemaan perustetaan parlamentaarinen komitea, jonka toimikausi kestää kevääseen 2027 saakka. Uudistusta on pohjustettu pitkään ja myös SAK pitää tärkeänä sosiaaliturvan pitkäjänteistä kehittämistä. Komitean on tarkoitus valmistella kahdelle eduskuntakaudelle ulottuva tiekartta sekä vaiheittain toteutettavia osauudistuksia. Aika näyttää, kuinka kunnianhimoisessa suunnitelmassa onnistutaan.
SAK:n mielestä koko nykyistä sosiaaliturvajärjestelmää ei ole järkevää romuttaa. Järjestelmän perusteet ovat kunnossa, vaikka viilaamista tarvitaan. Sosiaaliturvaa tulee uudistaa sen vahvuudet ja perusperiaatteet säilyttäen. Tarvitsemme jatkossakin universaalia, tasa-arvoista, yksilöllistä sekä syy- ja ansioperusteista turvaa elämän muutosten varrella. Syyperusteisuus tarkoittaa toimeentulon turvaamista, kun olemme työn ulkopuolella esimerkiksi sairauden, työttömyyden tai perheen perustamisen vuoksi. Universaalius ja kaikkien pitäminen järjestelmässä mukana vähentää tarvetta yksityiselle lisävakuuttamiselle.
Kansalaisten ei onneksi tarvitse hallita kaikkia sosiaaliturvan yksityiskohtia. Työttömyysturvasta on kuitenkin vuosien varrella muotoutunut hyvin monimutkainen kokonaisuus ja työttömän on usein vaikea hahmottaa omia oikeuksiaan tai velvollisuuksiaan. Puhumattakaan etuuden määrästä erilaisissa osa-aikatyön tilanteissa. Työttömyysturvan selkeyttämistä ja yksinkertaistamista siis todella kaivataan. Tämä ei kuitenkaan voi tarkoittaa viime vuosien tapaan tehtyjä ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkauksia tai aktiivimallin kaltaisia ratkaisuja. Työelämän muutokset tulisi huomioida myös etuusjärjestelmässä, mutta oikeudenmukaisten vaihtoehtojen löytymiseen tarvitaan aitoa kehittämishalua.
SAK on tehnyt työttömyysturvan uudistamisesta useita omia ehdotuksia. Kannustava työllistymisturva painottaa työttömyysturvan yksinkertaistamista sekä laadukkaita palveluita, jotka tukevat työttömän työnhakua, kouluttautumista sekä työkykyä. Työttömyysturvan seuraamukset tulisi myös uudistaa, sillä nykyiset kohtuuttomat karenssit pikemminkin estävät työn tekemisen kuin kannustavat siihen.
Esityksemme työttömien osaamisen nostamisesta sekä työn jakamisen kehittämisestä liittyy myös vahvasti työttömyysturvalla kannustaminen. SAK ehdottaa kaikille samansuuruisen 250 euron korotusosan maksamista työvoimakoulutuksen, työttömien omaehtoisen opiskelun ja muiden työllistymistä edistävien palveluiden ajalta. Euromääräinen korotusosa kannustaisi pienituloisia työttömiä kouluttautumaan nykyistä ansioihin suhteutettua korotusosaa paremmin. Uudistus tulisi ulottaa myös peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saaviin työttömiin.
Perusturvan ja ansioturvan vastakkain asettelulle ei ole uudistuksissa tarvetta. Molemmilla on omat vahvuutensa. Matalapalkkaisilla aloilla ansiosidonnainen turva ehkäisee usein juuri ja juuri viimesijaisiin etuuksiin turvautumista. Ansioturvalla on suuri merkitys köyhyyden vähentämisessä. Työntekijät ja työnantajat osallistuvat ansiosidonnaisen sosiaaliturvan rahoittamiseen, joten kolmikantaisuus on näin laajamittaisessa uudistustyössä perusteltua.
Sosiaaliturvan uudistamisella ei ole tarkoitus ratkaista työelämään tai kaikkia työllisyyteen liittyviä ongelmia. Sosiaaliturvaa tuleekin kehittää myös muista lähtökohdista. Sosiaaliturvan ja palveluiden yhdistämisellä on tärkeä rooli esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisemisessä. Otetaan uudistuksessa eri näkökulmat huomioon ja edetään askel kerrallaan, hallitusti.
Lue lisää näkemyksistämme: SAK:n suuntaviivat sosiaaliturvan uudistamiselle
