Sopimusjärjestelmän murros huomioitava paikallisen sopimisen kehittämisen jatkotyössä
Paikallisen sopimisen edistämiseen tähtäävä työryhmä on tehnyt työtään jo lähes kaksi vuotta ja tänä aikana on ehditty pohtia sopimista monelta eri kantilta. Työryhmä on myös kuullut työnantaja- ja työntekijäpuolen liittoja sen kartoittamiseksi, mitä tarpeita työehtosopimusosapuolilla paikalliseen sopimiseen liittyen todellisuudessa on. Myös selvityksiä on tilattu useita. On siis syntynyt varsin kattava kuva siitä, mistä sopiminen työpaikoilla kiikastaa.
Hallitusohjelmakirjauksen mukaan tavoitteena on lisätä paikallista sopimista osapuolten keskinäiseen luottamukseen perustuen. Luottamus onkin keskeinen elementti asioista sovittaessa. Viime aikoina työnantajapuolella on kuitenkin tehty ratkaisuja, jotka horjuttavat sopimusjärjestelmää ja samalla luottamusta siihen, että sovituista asioista pidetään kiinni.
Viimeisimpänä ilmoitti suuri vientiala, Teknologiateollisuus ry, ettei se enää neuvottele työehtosopimuksia, vaan neuvottelut siirretään uuteen työnantajayhdistykseen. Uskallamme epäillä, että alan yleissitovuus tulee horjumaan ja jollain aikavälillä häviää kokonaan. Teknologiateollisuus ry on korostanut, että yritykset saavat itse päättää, ovatko mukana yhteisesti sovituissa sopimuksissa vai eivät. Tämä ei lisää vakautta tai ennustettavuutta – päinvastoin.
Paikallisen sopimisen edistämistyön suurin haaste on ollut työnantajapuolen pyrkimys horjuttaa järjestelmää. Esimerkiksi luottamusmiehen asema kyseenalaistamalla pyritään sopimusjärjestelmän murtamiseen. Nykyjärjestelmän puitteissa tapahtuvan sopimisen lisääminen ei ole herättänyt vastakaikua.
Kuitenkin paikallista sopimista voidaan parhaiten edistää toimivampaa sopimisen kulttuuria rakentamalla. Myös työ- ja elinkeinoministeriön tilaamasta selvityksestä selviää, että sopimismahdollisuuksia on jo nyt olemassa, mutta niitä ei hyödynnetä täysimääräisesti. Luottamusmiehellä on sellaista osaamista, jota asioista toisten puolesta sopiminen vaatii. On tärkeää huolehtia työntekijöiden turvasta siellä, missä sopimisen mahdollisuuksia lisätään. Tämä tarkoittaa erityisesti luottamusmiehen aseman tunnustamista.
Samoin työryhmätyön yhteydessä selvisi, että paikallisen sopimisen vaikutukset kilpailukykyyn, tuottavuuteen ja työllisyyteen ovat hyvin epävarmoja ja vaikeasti mitattavia.
Epävarmuus on nyt suurta tulevasta työehtosopimusneuvottelukierroksesta ja teollisuuden uudesta tilanteesta johtuen. Paikallisen sopimisen edistämisen jatkotyössä on otettava huomioon turbulentti työmarkkinatilanne ja sopimusjärjestelmän tuleva suunta. Nyt ei tule lisätä sopimista lainsäädännöllä, kun itse sopimisen perusta, työehtosopimusjärjestelmä, on muutoksessa.
