Salassapitosopimuksien käyttöön löydettävä reilut pelisäännöt

Jos olet ylempi toimihenkilö ja työskentelet yrityksessä, on työsopimukseesi hyvin todennäköisesti kirjattu salassapitoehto. Akavan tänään julkistetun yksityisten alojen kyselyn vastaajista salassapitoehto oli peräti 74 prosentilla.

Samanlaisia ehtoja löytyy tulevaisuudessa yhä useammin muidenkin kuin ylempien toimihenkilöiden työsopimuksista, myös SAK:laisten työntekijöiden keskuudesta.

Vaikka salassapitoehto on yleinen ilmiö työelämässä, Suomen lainsäädännöstä puuttuvat tarkat säännökset salassapitosopimusten edellytyksistä ja niiden mahdollisesta laajuudesta. Akavan tavoin SAK esittää näiden säännösten kirjaamista työsopimuslakiin.

Työntekijä on työsuhteen heikompi osapuoli, jonka suojelemiseksi työlainsäädäntö on olemassa. Tästä näkökulmasta on varsin outoa, että liikesalaisuuksiin liittyvät säännökset uusine laajoine työnantajavaltuuksineen ”ulkoistetaan” työlainsäädännöstä erilliseksi liikesalaisuuslaiksi.

Liikesalaisuuksien merkitys toki lisääntyy koko ajan yrityselämässä. Se ei saa kuitenkaan tarkoittaa, että jatkossa varmuuden vuoksi liikesalaisuuksien käsittelyyn täysin liittymättömät työntekijät allekirjoittelevat laajoja ja merkittäviä sopimuksia, joissa sitoudutaan lähes rajattomiin vahingonkorvauslausekkeisiin.

Parhaiten liikesalaisuudet turvataan, kun työpaikalla on niitä koskevat asianmukaiset pelisäännöt ja käyttövaltuudet, vakituinen ja koulutettu henkilöstö, toimivat turvallisuusjärjestelyt, jatkuvaa koulutusta ja perehdytystä turvallisuusasioihin sekä toimiva ja osaava työnjohto. Liikesalaisuuksien turvaamista koskevien puutteiden korjaaminen jälkikäteen työntekijöitä velvoittavilla rankoilla salassapitosopimuksilla ei pitkällä aikavälillä paranna suomalaisten yritysten kilpailuedellytyksiä. Sen sijaan tällaiset sopimukset voivat heikentää työpaikalla koettua luottamusta ja yhteishenkeä.

Timo Koskinen
SAK:n päälakimies