Potkulain ABC – mitä henkilöperusteiselle irtisanomiselle tapahtuu?

Orpon hallituksen esitys potkulaiksi – eli hallituksen esitys henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamisesta – on nyt lähetetty lausuntokierrokselle.

Orpon hallitusohjelman mukaan ”henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyä muutetaan niin, että työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy.” Olin yhtenä palkansaajajärjestöjen edustajana työryhmässä, joka valmisteli kirjauksen edellyttämiä lainsäädäntömuutoksia. Työryhmässä oli mukana myös työministeri Arto Satosen erityisavustaja ja poliittinen ohjaus osoittautui työryhmässä erittäin vahvaksi.

Ilmeisesti pelkkä hallitusohjelmakirjauksen mukainen lainsäädäntömuutos olisi kiusannut Suomen 2,1 miljoonaa palkansaajaa liian vähän, joten hallituksen esitykseen lisättiin lukuisia muitakin työntekijöiden työsuhdeturvan heikennyksiä – työnantajien suosiollisella jeesauksella.

Sekavuudesta ja epäselvyydestä johtuen on mahdotonta sanoa, millä tasolla irtisanomiskynnys tulee tosiasiassa jatkossa olemaan.

Mitä siis työsuhdeturvalle tapahtuu, jos esitys etenee?

Lainsäädännöstä poistetaan viittaus painavaan syyhyn, mutta myös muita muutoksia on luvassa. Hallitusohjelman kirjausta laajentavia muutoksia ovat esimerkiksi nämä:

• Työsopimuslaista poistetaan irtisanomisia koskeva yleissäännös (7 luvun 1 §).
• Työsopimuslain 7 luvun 2 §:ssä on säädetty henkilöön liittyvästä irtisanomisperusteesta. Pykälästä poistetaan viittaus painavaan syyhyn. Tämän lisäksi pykälään tehdään muitakin muutoksia:
  • Pykälä sisältää jatkossa irtisanomisperustelistan. Lista on hyvin lavea ja epämääräinen, joten sillä voidaan perustella irtisanomisia erittäin laajasti.
  • Kokonaisarviointia heikennetään.
  • Pykälän rakennetta ja sanamuotoja muokataan, millä voi olla ennalta-arvaamattomia seurauksia.
• Nykyisellään työnantajalla on velvollisuus ennen irtisanomista selvittää, onko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön. Säännös ollaan nyt pääosin kumoamassa.
• Varoituksen antamisen periaatteisiin puututaan.

Näiden muutosten lisäksi hallituksen esitys on äärimmäisen sekava. Tästä sekavuudesta ja epäselvyydestä johtuen on mahdotonta sanoa, millä tasolla irtisanomiskynnys tulee tosiasiassa jatkossa olemaan. Jos esitys etenee lainsäädännöksi, kynnys tulee selkenemään vasta oikeuskäytännön muodostumisen myötä. Tähän tulee kulumaan vuosia. Nykyinenkin oikeuskäytäntö – joka monilta osin menettää nyt merkityksensä – on syntynyt vuosikymmenten aikana.

Mitä tämä tarkoittaa tavalliselle palkansaajalle?

Suomen 2,1 miljoonaa palkansaajaa tulevat elämään huomattavan pitkän ajan epätietoisuudessa työsuhdeturvaansa liittyen. Suomen perustuslaissa todetaan, että ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä. Tämä on työntekijöitä koskeva perusoikeus, eikä tällaista epätietoisuuden tilaa yksinkertaisesti voi pitää hyväksyttävänä.

Karenssin jälkeen pihalle potkittu työntekijä pääsee nauttimaan Orpon hallituksen jo aiemmin runtelemasta työttömyysturvasta.

No, mutta tuleeko Suomeen nyt Tanskan malli?

Ei tule.

Työministeri Arto Satonen esitti viime marraskuussa MTV:n Uutisextrassa, että Suomen työmarkkinoita muokattaisiin Tanskan esimerkin mukaisesti. Satonen puhui niin sanotusta Tanskan mallista, jossa yksinkertaistettuna irtisanomiskynnys on matala, mutta työttömyysturva on korkea. Malliin kuuluu myös aktiivinen työvoimapolitiikka. Kyse on niin sanotusta flexicurity– eli joustoturvamallista.

Suomeen ei kuitenkaan ole nyt tulossa flexicurity-mallia. Sen sijaan saamme insecurity-mallin, jossa sekä työttömyysturvan taso että irtisanomiskynnys ovat entistä matalampia. Työnantajille joustoa ja työntekijöille turvattomuutta.

Potkulain yhteydessä ei ole esitetty minkäänlaisia muutoksia työttömyysturvalainsäädäntöön. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että potkut voi saada entistä helpommin ja potkujen saannin jälkeen seuraa hyvin helposti työttömyysturvan karenssi. Karenssin jälkeen pihalle potkittu työntekijä pääsee nauttimaan Orpon hallituksen jo aiemmin runtelemasta työttömyysturvasta.

Tanskan mallista otetaan siis rusinat pullasta, mutta valitettavasti nekin rusinat ovat mädäntyneitä.

Lue myös

SAK:n tiedote: Hallitus heikentää työntekijöiden turvaa: Jatkossa potkut voi saada entistä helpommin