Perustaitotakuusta lääke lukutaidon ongelmiin
Suomessa on vihdoin ja viimein havahduttu luku- ja kirjoitustaidon rapistumiseen. Ongelma koskee niin nuoria kuin aikuisia. Erot paljon ja vähän lukevien ryhmien välillä syvenevät ja etenkin poikien luku- sekä kirjoitustaito rappeutuvat.
Kansainvälinen aikuisten osaamistasoon keskittyvä tutkimus PIAAC nostaa hyvin esille suomalaisten aikuisten osaamisen tason. Toisaalta Suomi pärjäsi kokonaisuudessaan hyvin ja oli aivan kärkeä monessa kategoriassa. Toisaalta tutkimus kertoi myös sen, että Suomessa on noin 600 000 aikuista, joilla on haasteita lukemisessa.
Täsmälleen saman verran meillä Suomessa on ihmisiä perusasteen koulutuksen varassa. Onkin ilmeistä, että nämä ryhmät ovat suurilta osin samaa joukkoa.
Matala pohjakoulutus ja heikko lukutaito ovat selkeä riski yksilölle. Lisäksi ilmiöllä on selviä kansantaloudellisia vaikutuksia. Pelkästään perusasteen koulutuksen varassa olevilla työllisyysaste oli 43,7 prosenttia vuonna 2014, kun keskiasteen suorittaneilla se oli 67,2 prosenttia. Puutteellinen luku- ja kirjoitustaito tulee jo vastaan työpaikkaa haettaessa. Yleensä hakemukset pitää lähettää kirjallisesti tai erilaisten sähköisten alustojen kautta.
Lukutaidon ongelmat on siis tunnistettu, mutta konkreettiset toimenpiteet loistavat poissaolollaan. Isossa kuvassa meillä on kuitenkin kaikki välineet vastata haasteisiin.
Suomessa on laadukas ja laaja koulutusjärjestelmä, jonka pitäisi periaatteessa pystyä vastaamaan kaikkiin kansalaisten koulutustarpeisiin iästä ja varallisuudesta riippumatta. Meillä on koko maan kattava maksuton kirjastojärjestelmä. Kaiken lisäksi olemme kova kansa lukemaan lehtiä. Internet ja sitä käyttävät laitteet on lähes kaikkien käytössä.
Mistä sitten kiikastaa? Työelämässä puhutaan kohtaanto-ongelmasta työpaikkojen osalta, jos johonkin työpaikkaan ei ole työmarkkinoilla tarpeeksi osaavia työntekijöitä. Sama ilmiö on myös osaamisen kehittämisessä.
Ne aikuiset, jotka eniten kaipaisivat osaamisen kehittämistä, eivät useasta eri syystä osaa hakeutua tai pääse koulutukseen. Tämä korostuu erityisesti luku- ja kirjoitustaidon kohdalla.
Oppimisvaikeudet voivat olla yksi osasyy aikuisten heikkoon lukutaitoon. Valitettavan moni aikuinen ei ole saanut diagnoosia esimerkiksi lukihäiriöstä tai hahmottamisvaikeuksista. Osa ei edes tiedä kärsivänsä oppimishäiriöistä.
Moni aikuinen on kokenut helpottavana kokemuksena pelkästään diagnoosin saamisen. Apua on ollut hankala hakea, kun syy ei ole ollut tiedossa.
Yksi iso haaste on työelämän valmius tunnistaa ja auttaa oppimisvaikeuksista kärsiviä. Suurin ongelma on tietämättömyys koko ilmiöstä. Liian usein oppimisvaikeuksista kärsivä saa tyhmän tai laiskan leiman. Asenteet ja ennakkoluulot ovat tiukassa ja niiden muuttaminen vaatii pitkäjänteistä työtä kaikilta työelämän toimijoilta.
SAK oli mukana pohjoismaisessa yhteishankkeessa, jossa selvitettiin oppimisvaikeuksia työpaikoilla. Tavoitteena oli myös jakaa hyviä käytäntöjä maiden välillä. Kyselyyn vastasi luottamusmiehiä ja muita henkilöstön edustajia, joten ilmiötä tarkasteltiin heidän näkökulmastaan.
Huomionarvoista oli, että muissa Pohjoismaissa oppimisvaikeudet tunnettiin paremmin ja niiden hoitamiseen oli käytössä Suomea enemmän erilaisia työkaluja. Tällä sektorilla meillä siis riittää edelleen töitä.
Suomi tarvitsee ohjelman, jonka kohderyhmänä on juuri ne 600 000 aikuista, joilla on puutteita luku-, numero- tai digitaidoissa. SAK:n ehdottama Perustaitotakuu-ohjelma keskittyy erityisesti iäkkäiden työntekijöiden, maahanmuuttajien ja yli 25-vuotiaiden työttömien sekä ilman tutkintoa olevien aikuisten perustaitojen parantamiseen.
Kohderyhmä on siis sama kuin Euroopan Unionin komission jäsenmailleen suosittelemassa Skills Guarantee-ohjelmassa. Perustaitotakuu on sukua myös jo aiemmin toteutetulle Nuorten aikuisten osaamisohjelmalle (NAO).
Ohjelma pitää sisällään muun muassa osaamiskartoituksen, joka osoittaa työntekijän tai työttömän perustaitojen tason. Tämä voitaisiin toteuttaa suurelta osin sähköisillä työkaluilla. Kartoituksen perusteella työnantajat ja työvoimaviranomaiset ohjaavat henkilöitä sopivaan koulutukseen.
Perustaidot pitää sisällyttää myös entistä tiiviimmin ammatilliseen koulutukseen, myös ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin. Koulutuksen järjestäjät tarvitsevat myös taloudellisia kannustimia osaamiskuoppaan jääneiden tavoittamiseen.
Myös vapaan sivistystyön roolia pitää vahvistaa. Vapaan sivistystyön vahvuus on laaja alueellinen verkosto ja matalan kynnyksen osallistuminen. Opinnot pitää rakentaa siten, että ne ovat hyödynnettävissä ammatillisen koulutuksen tutkinnoissa ja tutkinnon osissa.
Tiivistettynä voi sanoa, että aikuisten luku- ja kirjoitustaidon puutteisiin löytyy diagnoosi ja lääkkeet. Reseptiäkin SAK on ehdottanut Perustaitotakuun muodossa. Tarvitsemme vain tahtoa allekirjoittaa se.
Mikko Heinikoski
koulutusasioiden päällikkö
Twitter @heinikoski
Kirjoitus on julkaistu aiemmin Euroopan komission aikuiskoulutusta käsittelevällä verkkosivuilla.
