Perhevapaauudistus tuottaa tulosta – isien pitämien vapaiden määrä on lähes kaksinkertaistunut

Isänpäivän kynnyksellä saimme hienoja uutisia Kelasta. Perhevapaauudistuksen kaksivuotisen siirtymäkauden aikana isien pitämien vanhempainrahapäivien määrä on lähes kaksinkertaistunut 44 päivästä 78 päivään.

SAK:lle uudistuksessa oli tärkeää tasata vanhempainvapaiden käyttöä vanhempien kesken ja lisätä erityisesti isän mahdollisuuksia pitää vanhempainvapaitaan. Toistaiseksi voidaan sanoa, että uudistus on onnistunut tavoitteessaan lisätä isien perhevapaiden käyttöä. Aika näyttää, onko muutos pysyvää ja nousujohteista vai kertaluontoista uuden järjestelmän kirvoittamaa innostusta.

Onko nousu riittävää ja tarpeeksi nopeaa? Perhevapaauudistusta tehtäessä oli selvää, että muutos perhevapaiden tasaisemmassa jakamisessa vie aikaa. En usko kenenkään uudistustyössä mukana olleen ajatelleen, että muutos tapahtuisi nopeasti, vaikka muutokset olisivat millaisia tahansa.

Lainsäädännöllä voidaan ohjailla perheiden vapaiden jakamista vain tiettyyn pisteeseen saakka. Vaikka perhevapaat olisi kiintiöity vanhemmille tasan ilman mahdollisuutta siirtää vapaata toiselle vanhemmalle, eivät perhevapaat välttämättä jakautuisi silti tasan vanhempien kesken.

Asenteet ja olettamukset vaikuttavat edelleen paljon perhevapaiden jakamiseen. Ajatellaan esimerkiksi, että paremmin tienaavan ei kannata jäädä perhevapaalle tai, että äidin hoiva on isän hoivaa arvokkaampaa. Muutokset näissä asenteissa ja oletuksissa on mielestäni se, jonka vaikutuksia saadaan seurata vielä pitkään.

Isien vapaiden käyttöön vaikuttaa tehokkaimmin isille kiintiöidyt vapaat sekä etuuden taso tai palkallisuus perhevapaan aikana.

Asenteisiin vaikuttaminen on hidasta. Lainsäädännöllä ja työehtosopimuksilla voidaan sen sijaan ohjata perhevapaiden käyttöä nopeammin, kuten tulokset perhevapaauudistuksesta osoittavat. Isien vapaiden käyttöön vaikuttaa tehokkaimmin isille kiintiöidyt vapaat sekä etuuden taso tai palkallisuus perhevapaan aikana. Kiintiöillä on nyt saatu isien vapaiden käyttöä nostettua muutamassa vuodessa jo hyvin.

Seuraava selkeä kehityskohde perhevapaissa on palkallisten jaksojen lisääminen ja pidentäminen työehtosopimuksissa. Valtaosassa SAK:laisia työehtosopimuksia, erityisesti miesvaltaisilla aloilla, on edelleen eri pituiset palkalliset jaksot riippuen siitä, onko työntekijä äiti vai isä.

Uusi työehtosopimuskierros on alkanut ja liitot ovat valmistautuneet neuvotteluihin omilla tavoitteillaan. Kesällä nostin esiin eri pituisten palkallisten jaksojen ongelmallisuuden, johon tasa-arvovaltuutettukin on kiinnittänyt huomiota. On selvää, että isille kuuluu yhtä pitkä palkallinen perhevapaa kuin äideille.

Erityistä huomiota tarvitsevat myös lastenhoidon tuet, erityisesti kotihoidon tuki.

Kriitikoiden mielestä tasa-arvo perhevapaiden jakamisessa ei ole edennyt tarpeeksi ja muutoksia perhevapaisiin tulisi tehdä pian. Perhevapaita uudistettaessa on pidettävä tasa-arvon edistämisen lisäksi kuitenkin mielessä myös se, että perheet ja vanhemmat ovat erilaisia, eikä kaikissa perheissä vapaiden jakaminen tasan tai edes osin ole mahdollista. Kyse on myös lapsen edusta ja oikeudesta sekä molempiin vanhempiinsa että turvaavaan lapsuuteen.

Uuden perhevapaajärjestelmän toimivuutta tulee vielä seurata ennen kuin teemme merkittäviä muutoksia. On selvää, että tätäkin järjestelmää täytyy muovata ajan kuluessa, mutta ensin meidän täytyy malttaa selvittää, onko perhevapaiden kehittämisen suunta uudistuksessa ollut oikea. Erityistä huomiota tarvitsevat myös lastenhoidon tuet, erityisesti kotihoidon tuki.