Perhevapaauudistuksessa otetaan askelia oikeaan suuntaan – loikkakin olisi ollut mahdollinen
Kauan kaivattu perhevapaauudistus on vihdoin lähellä maalia, kun uudistuspaketti on lähdössä laajalle lausuntokierrokselle. Sanna Marinin hallituksen tavoitteena on uudistaa perhevapaat niin, että hoitovastuu jakautuu perheissä tasaisemmin ja yhdenvertaisuus sekä tasa-arvo työelämässä vahvistuvat. Perhevapaauudistuksella tavoitellaan myös perheiden valinnanmahdollisuuksien ja järjestelmän joustavuuden lisäämistä.
Uudistuksella pyritään vaikuttamaan siis vanhempien vapaiden käyttöön, mutta muutos ei tapahdu hetkessä. Perheet tekevät omat valintansa perheen hyvinvoinnin, arjen sujuvuuden ja toimeentulon kannalta. Aika näyttää, kuinka toteutus vastaa uudistukselle asetettuja tavoitteita.
Perhevapaiden uudistaminen on politisoitunut. Kun yhdet liputtavat perhevapaita työllisyyskeinona, toiset nostavat esiin perheiden valinnanvapauden. Toisille tärkeintä on perhevapaiden tiukka kiintiöiminen, toisille taas perheiden erilaisten tilanteiden huomioinen. Perhevapaita koskevassa keskustelussa on jopa kuultu sanat kotiäitiviha ja lapsen heitteillejättö.
Kun asia koskettaa laaja-alaisesti yhteiskunnan eri osia, kokonaisvaltaista uudistusta on vaikea tehdä kertaheitolla. Tärkeintä tässä vaiheessa on, että uudistus etenee. Ansiosidonnaisten vanhempainvapaiden uudistaminen nyt esitetyllä tavalla on muutamista esitykseen jääneistä ongelmista huolimatta askel oikeaan suuntaan. Kotihoidon tuen uudistaminen yhdessä ansiosidonnaisten vapaiden kanssa olisi ollut todellinen loikka.
Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, mutta kehitettävääkin jää
Uudistuksen myötä työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, kun perhevapaita voi pitää osissa. Vanhempainrahaa voidaan maksaa joustavasti yksittäisinä päivinä, osan viikosta tai päivästä tai vaikkapa joka toinen viikko.
Vanhempainrahan joustava maksaminen kannustaa työntekoon, kun jatkossa työskentelypäiviltä ei makseta etuutta lainkaan vaan sen voi käyttää myöhempänä ajankohtana. Vanhempainrahan maksamisen joustavoittaminen helpottaa erityisesti keikkatyöläisten, freelancereiden ja yrittäjien arkea.
Työsuhteessa oleville perhevapaat eivät kuitenkaan ole tulevaisuudessakaan aivan näin joustavat, sillä joustavuutta rajoittaa työsopimuslaki, jonka uudistamisesta joustavammaksi ei löydetty yhteisymmärrystä asiaa pohtineessa työryhmässä.
Työsopimuslaissa säädetään perhevapaiden pitämisestä, jaksotuksesta ja ilmoittamisesta työnantajalle. Työntekijöillä vapaiden joustavuutta rajoittavat jatkossakin kohtalaisen tiukat ilmoitusajat sekä rajoitettu oikeus pitää vapaita useammassa kuin neljässä jaksossa kalenterivuoden aikana.
Perhevapaisiin jää uudistuksen jälkeen myös yksi iso virhe, joka olisi voitu hyvin välttää. Osittaisen vanhempainvapaan käyttöä on pyritty uudistuksessa helpottamaan siten, ettei jatkossa molempien vanhempien tarvitse sopia työnantajansa kanssa osa-aikaisesta työskentelystä. Jatkossa molemmat, tai vain toinen, vanhempi voi lyhentää viikko- tai päivittäistä työaikaansa. Tältä osin uudistus on oikeansuuntainen.
Ongelma piilee siinä, jos työntekijä haluaa lyhentää päivittäistä työaikaansa. Työajan lyhentämisen tavoista sovitaan aina työnantajan kanssa. Lyhentämällä päivittäistä työaikaansa, etuus maksetaan puolittaisena kyseiseltä päivältä. Vanhempi menettää kuitenkin kokonaisen vanhempainrahapäivän. Monessa SAK:laisessa ammatissa työajan lyhentäminen onnistuu vain päivittäistä työaikaa lyhentämällä, joten osittaisen vanhempainvapaan käyttäminen käytännössä lyhentää työntekijän käytettävissä olevia perhevapaita.
Osittaista vanhempainvapaata käytetään nykyään vähän, koska molempien vanhempien on tehtävä yhtäaikaisesti osa-aikatöitä. Vuonna 2019 vain noin 180 vanhemmalle maksettiin osittaista vanhempainrahaa.
Arvioin, että osittainen vanhempainvapaa jää edelleen vähän käytetyksi ja pääsääntöisesti vain paremmin toimeentulevien mahdollisuudeksi. Se olisi uudistuksessa voitu säätää houkuttelevaksi vaihtoehdoksi yhdistää työ ja perhe. Osittainen vanhempainvapaa voisi parhaimmillaan lisätä myös työllisyyttä.
Tasa-arvo vapaissa lisääntyy, vaikka kotihoidon tuki jää ennalleen
Tasa-arvon näkökulmasta tarve perhevapaauudistukselle on ilmeinen, sillä valtaosa perhevapaiden käyttäjistä on äitejä. Neljännes isistä ei pidä isyysvapaata lainkaan ja valtaosa isyysrahan käyttäjistä pitää vapaita vain yhtä aikaa äidin kanssa. Perhevapaiden epätasainen jakautuminen vaikuttaa naisten työmarkkina-asemaan, palkka- ja urakehitykseen sekä myöhemmin myös eläkekertymään. Uudistukselle on asetettu kovat paineet siitä, että se edistää työelämän tasa-arvoa ja hoivavastuun tasaisempaa jakautumista vanhempien kesken.
Liian moni ajattelee, että vanhempien yhteisesti jaettavat perhevapaat ovat yhtä kuin äidin käytettävät vapaat. Tämä näkyy myös tilastoissa, kun 98 prosenttia yhteisesti jaettavista vanhempainvapaista pitää äiti. Uudistuksella pyritään rikkomaan tätä ajattelua niin, että lähtökohtaisesti perhevapaat jaetaan tasan molempien vanhempien kesken. Erilaiset perhetilanteet on huomioitu siten, että vanhempi saa siirtää toisen vanhemman käytettäväksi osan vapaistaan.
Se, onko tämä riittävä tasa-arvoteko hoivavastuun jakamiseksi, jää nähtäväksi. Joka tapauksessa toiselle vanhemmalle, usein isälle, lisätään käytettävissä olevia vapaita reilusti. Nykyisin isällä on käytössään noin kahden kuukauden mittainen vapaajakso. Uudistuksen myötä hänen käytössään on enimmillään yli kuuden kuukauden tai lyhyimmillään neljän kuukauden jakso.
Aikaisemmat isyysrahahaan tehdyt uudistukset ovat osoittaneet, että lisäämällä nimenomaan isien käytettävissä olevia vapaita isien vapaiden käyttö lisääntyy. Vapaiden käyttö on lisääntynyt niiden kohdalla, jotka jo muutoinkin käyttävät oikeuksiaan vapaisiin. Miten lisätään niiden isien vapaiden käyttöä, jotka eivät käytä vapaita lainkaan? Toivotaan, että uudistuksen myötä isille tuleva vanhempainrahan korotusosa kannustaa heitä jäämään kotiin hoitamaan lastaan.
Lue myös Tuuli Glantzin blogikirjoitukset Hyvä paha kotihoidontuki ja Miksi työnantajat vastustavat perhevapaauudistusta.
