Perhevapaauudistuksen voi tehdä myös muutoin kuin leikkaamalla

Perhevapaataantumus, naisten työllisyydellä ei ole väliä, tasa-arvo heikkenee. Näillä sanoilla kriitikot kuvailevat Rinteen hallituksen kaavailemaa perhevapaauudistusta. Heidän mukaansa uudistus, josta neuvotteluja ei ole vielä edes aloitettu, ei edistä naisten työmarkkina-asemaa, tasa-arvoa työelämässä eikä jaa hoivavastuuta perheissä tarpeeksi. Arvostelijoiden mukaan perhevapaauudistus on jo epäonnistunut, koska uudistuksella ei suoraan tähdätä työllisyysasteen nostamiseen.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että toteutetaan kunnianhimoinen perhevapaauudistus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Uudistuksella tavoitellaan perhevapaiden ja hoitovastuun tasaisempaa jakautumista vanhempien kesken, yhdenvertaisuutta sekä tasa-arvon lisääntymistä työelämässä. Toisin kuin Sipilän hallituksen yrittämässä perhevapaauudistuksessa, nykyhallitus ei tavoittele positiivisia työllisyysvaikutuksia vaan myöntää uudistuksella voivan olla jopa negatiivisia vaikutuksia työllisyyteen. Rinteen hallitus painottaa uudistuksessa tasa-arvon ja perheiden hyvinvoinnin lisäämistä.

Kriitikoiden mielestä tuleva uudistus ei ole uudistus lainkaan, jos äitien vapaiden käyttöä ei rajoiteta. Heidän mukaansa kotihoidon tukea pitäisi rajata. Myöskään se, että isien vapaita lisätään huomattavasti nykyisestä, ei ole tarpeeksi iso teko uudistukseksi.

Uudistuksen voi kuitenkin tehdä muullakin tavalla kuin vain leikkaamalla, ja hallitusohjelman kirjaus mahdollistaa tämän. Tasa-arvon edistämiseksi hallitus kaavailee tuntuvaa nostoa isien perhevapaisiin. Lisäksi isille maksettaisiin korotettua päivärahaa 56 ensimmäiseltä isyysvapaapäivältä – aivan kuten äideille maksetaan. Uudistuksen tavoitteena on myös lisätä erilaisten perheiden yhdenvertaisuutta.

Sukupuolten tasa-arvon lisääminen edellyttää sitä, että isien ja äitien perhevapaiden kestot lähenevät toisiaan. Tämän voi tehdä lyhentämällä äitien vapaita, pidentämällä isien vapaita tai tekemällä molempia. Valinta näiden välillä riippuu siitä, minkälaista budjetti- ja työllisyysvaikutusta tavoitellaan. Hallituksen kaavailema malli voi edistää tasa-arvoa, mutta samalla se voi alentaa työllisyyttä ja johtaa tarpeeseen nostaa sosiaalivakuutusmaksuja. Tasa-arvoa voi edistää myös halvemmalla mallilla, mutta kyllä hallitusohjelmaan kirjattu mallikin sitä edistäisi. Tasa-arvon ja työllisyyden näkökulmasta on kuitenkin harmillista, että kotihoidon tukea ei uudisteta yhdessä koko perhevapaajärjestelmän kanssa.

Uudistuksessa on tarkoitus helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista joustavoittamalla perhevapaajärjestelmää. Joustavuuden lisääminen on tärkeää, sillä kyselyjen mukaan perheet toivovat nimenomaan elementtejä, jotka helpottavat arjen pyörittämistä.

SAK on omassa mallissaan esittänyt perhevapaiden joustavuuden lisäämistä niin, että vanhemmat voivat halutessaan tehdä töitä vapaiden kanssa rinnan eivätkä joudu olemaan pitkiä aikoja pois työelämästä. Joustavuuden lisääminen on asia, johon voidaan etsiä ratkaisuja kolmikantaisesti työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen kesken. Uudistuksen tekemiseen on paljon mahdollisuuksia, jos neuvotteluosapuolet vain pitävät mielensä avoimena.

Elämme aikaa, jossa syntyvyys laskee. Samanaikaisesti julkisessa keskustelussa näyttää vellovan ajatus siitä, että lapset on tehtävä nopeasti ja vanhempien palattava mahdollisimman pian töihin. Työllisyys ja tehokkuus ovat kuitenkin vain osa totuutta. Jos haluamme pitää yllä kannustavaa ja turvallista ympäristöä perustaa perhe, meidän on ensisijaisesti arvioitava uudistusta perheiden näkökulmasta. Täsmälääkettä syntyvyyden alenemiseen tuskin on, mutta leikkaustoimenpiteillä syntyvyyttä ei varmasti saada nousuun.