Perhe-etuuksien tuettava osa-aikatyötä
Kyselyiden perusteella perheet haluavat perhevapaamalleja, jotka tukevat osa-aikatyötä. Siitä huolimatta osittaista vanhempainrahaa käyttää vuosittain vain noin sata perhettä, eli 0,07 prosenttia perhe-etuuksia nostavista perheistä.
Vanhempainrahakauden jälkeen osa-aikatyön ajalta maksettavat joustava ja osittainen hoitoraha ovat sen sijaan suosittuja. Joustava hoitoraha on osa-aikatyötä tekevälle alle 3-vuotiaan lapsen vanhemmalle maksettava tuki. Osittaiseen hoitorahaan on oikeutettu työaikaansa lyhentävä 1. tai 2. luokalla olevan lapsen vanhempi.
Joustavalla ja osittaisella hoitorahoilla on vuosittain yli 30 000 käyttäjää (oranssi viiva), kun taas osittaisen vanhempainrahan käyttäjiä on vuosittain vain noin sata (sininen viiva kuvion alareunassa).
Mistä ero johtuu?
Osittaisen vanhempainrahan edellytykset ovat huomattavasti hankalammat kuin kahdella muulla osa-aikatyötä tukevalla perhe-etuudella. Jotta vanhemmilla olisi oikeus osittaiseen vanhempainrahaan, molempien vanhempien on työskenneltävä samaan aikaan osa-aikaisesti. Osa-aikatyön rajat ovat myös tiukemmat ja vähimmäiskestokin tuplasti pidempi.
Osittaisen vanhempainrahan edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat lyhentävät samaan aikaan työaikaansa vähintään kahdeksi kuukaudeksi niin, että työaika ja palkka ovat 40–60 prosenttia kokoaikaisesta työajasta ja palkasta.
Joustavan ja osittaisen hoitorahan saamiseksi sen sijaan riittää, että yhden vanhemman työaika on vähintään kuukauden ajan korkeintaan 80 prosenttia kokoaikatyöstä tai 30 tuntia viikossa.
Ei siis ole ihme, että näin jäykäksi rakennettu osittainen vanhempainraha ei ole saavuttanut suurta suosiota.
Osittaisen vanhempainrahan sijasta moni tekee töitä normaalin vanhempainrahan rinnalla. Työskentelypäiviltä vanhempainraha maksetaan minimitasoisena.
Työskentelystä rankaiseminen leikkaamalla päivärahaa ei ole mielestäni järin kannustavaa. Viime päivinä on uutisoitu esimerkiksi siitä, miten kunnan luottamustoimiin osallistuminen leikkaa vanhempainpäivärahoja. Vanhempainrahojen ja työn yhteensovittamisen helpottamiselle on selvästi tarvetta.
Perhevapaauudistus helpottaisi osa-aikatyön tekemistä
SAK:n esittämä perhevapaamalli helpottaisi osa-aikatyön ja perhe-etuuksien yhteensovittamista. Se tukisi etenkin nuorten naisten työllisyyttä, sillä ilman mahdollisuutta osa-aikatyöhön moni työhaluinen vanhempi valitsee kokoaikatyön sijasta kokoaikaisen kotona olon.
Mallissa vanhempainrahan voi nostaa osa-aikatyön ajalta puolitettuna, tai sitä voi käyttää vaikka yksittäisinä päivinä. Mallissa ei ole vaatimusta molempien vanhempien yhtäaikaisesta osa-aikatyöskentelystä.
Vanhempi voisi siis työskennellä esimerkiksi neljä päivää viikossa ja nostaa yhdeltä päivältä vanhempainrahaa. Tai päinvastoin, hän voi nostaa vanhempainrahaa neljä päivää viikossa ja olla yhden päivän töissä.
SAK:n perhevapaamalli ei myöskään sakota työskentelystä. Vanhempainrahan maksaminen keskeytyy työskentelyn ajaksi ja perhe voi käyttää säästyneet vanhempainrahat myöhemmin.
Ajatus on, että etuuslaki ei rajoita vanhempainrahojen joustavaa käyttöä. Pienten lasten vanhempien elämää ei pidä entisestään hankaloittaa säätelemällä sairausvakuutuslailla, millainen osa-aikatyö on perheelle sopivaa.
Rakenneuudistus ei lisää kustannuksia tai velvoitteita
SAK:n perhevapaamalli on tarkoitettu kustannusneutraaliksi rakenneuudistukseksi, eikä se lisää työnantajien velvoitteita. Uudistus ei tarkoita, että työnantajalla olisi jatkossa nykyistä laajempi velvoite tarjota osa-aikatyötä pienen lapsen vanhemmalle.
Työntekijä ja työnantaja voivat joustavasti sopia osa-aikatyöskentelystä. Osa-aikatyön rinnalla työntekijä voi nostaa vanhempainrahaa siltä osin, kun hän ei ole töissä.
Tällainen joustavuus paitsi helpottaa työntekijän asemaa on myös työnantajien etu. Uudistuksen myötä työnantaja voisi houkutella perhevapaalla olevaa vaikkapa ruuhka-avuksi tai osallistumaan firman suunnittelukokoukseen.
Ilkka Kaukoranta
Ekonomisti, SAK
@ikaukora
