Palkkatukiuudistus tuli voimaan – uuden uudistuksen aika ei ole heti
Sanna Marinin hallituksen palkkatukiuudistus tuli voimaan heinäkuun alusta. Jo ennen sen voimaantuloa Petteri Orpon hallitus linjasi hallitusohjelmassaan uudistavansa palkkatukea jälleen. Ennen uutta uudistusta kannattaisi ennemmin seurata juuri voimaan tulleen uudistuksen vaikutuksia.
Marinin hallituksen uudistuksessa on monta elementtiä. Sen tavoitteena on lisätä tuen käyttöä yrityksissä yksinkertaistamalla palkkatukijärjestelmää.
Ammatillisen osaamisen puutteiden perusteella myönnettävän tuen määrä on yhdenmukaistettu 50 prosenttiin palkkakustannuksista. Palkkatuki myönnetään useimmiten tällä perusteella. Ennen uudistusta tukiprosentti vaihteli 30 prosentista 50 prosenttiin edeltävän työttömyyden keston mukaan. Uudistuksen myötä tuki myönnetään pääsääntöisesti viideksi tai kymmeneksi kuukaudeksi riippuen edeltävän työttömyyden kestosta. Aiemmin kesto oli 6–12 kuukautta.
Yksinkertaistamisen vuoksi työnantajan maksettavia palkan sivukuluja tai lomarahaa ei kateta enää palkkatuella. Osatyökykyisten työllistymistä pyritään edistämään sillä, että alentuneesti työkykyisen palkkaamiseen myönnettävän tuen määrää nostettiin 70 prosenttiin entisestä 50 prosentista. Lisäksi niin sanottu jäähysääntö poistettiin eli palkkatuen myöntäminen uudestaan saman henkilön työllistymiseen on nyt mahdollista uuteen työpaikkaan heti vanhan työsuhteen päätyttyä, jos tuen myöntämisen edellytykset yhä täyttyvät.
SAK on kannattanut uudistusta, jotta työnantajat voivat sujuvammin hyödyntää palkkatukea ja vaikeasti työllistyvät työnhakijat työllistyvät helpommin.
Palkkatukiuudistuksen lisäksi reilun vuoden voimassa olleen työvoimapalveluiden pohjoismaisen mallin pitäisi osaltaan tehostaa työllistymispolkua. Viimeistään kuukautta ennen määräaikaisen palkkatukityön päättymistä työntekijän tulee suunnitella yhdessä TE-palveluiden kanssa tehokasta työnhakua ja alkaa hakea työpaikkoja. Vaikuttaisi, ettei pohjoismainen malli ole kuitenkaan vielä täydessä vauhdissa käynnissä, joten tukemisessa palkkatukityöstä eteenpäin avoimille työmarkkinoille on vielä tehostettavaa.
Mielestäni TE-palveluiden omavalmentajan pitäisi nyt arvioida jokaisen julkiselle sektorille palkkatuella työllistetyn kohdalla, olisiko seuraava askel palkkatuettu työ yrityksessä. Niin sanotun jäähysäännön poistuminen mahdollistaa tämän.
Tuore hallitus tavoittelee hallitusohjelmansa mukaan samaa kuin edeltäjänsä: palkkatuen kohdentamista yksityiselle sektorille. Keinona näyttää olevan palkkatuen käytön karsiminen julkisella sektorilla, koska työttömyysturvan ikäsidonnaiset poikkeukset ja luultavasti näin ollen kotikunnan velvollisuus tarjota ikääntyneelle palkkatukityöpaikka halutaan poistaa.
On totta, että vaikuttavuustutkimuksen mukaan palkkatuki julkiselle sektorille ei ole kovin tehokasta jatkotyöllistymisen näkökulmasta. Sillä on silti roolinsa. Julkiselle sektorille työllistyvät ovat usein hankalimmassa työmarkkina-asemassa olevia: esimerkiksi ikääntyneitä ja pitkäaikaistyöttömiä. Moni heistä ei luultavasti työllisty suoraan yrityksiin edes palkkatuen avulla.
Lisäksi Petteri Orpon hallitus on linjannut, ettei palkkatuetusta työstä enää jatkossa kertyisi työttömyysturvan työssäoloehtoa. Nykyisin työssäoloehtoa kertyy 75 prosenttia palkkatuetusta työstä.
SAK on esittänyt, että työssäoloehdon tulisi kertyä täysimääräisesti kuten muustakin työstä. Pelkällä palkkatukityöllä on muutenkin jatkossa entistä vaikeampi täyttää palkansaajan työssäoloehto, jos sitä pidennetään hallituksen linjauksen mukaisesti nykyisestä puolesta vuodesta vuoteen.
Ennen uusia uudistuksia olisi järkevää seurata ja tutkia rauhassa viimeaikaisten muutosten vaikutuksia ja tehdä niiden pohjalta johtopäätöksiä. Lisäksi palkkatuen sosiaalisia hyötyjä ei ole tutkimuksella selvitetty. Tämä olisi tärkeä tutkittava näkökulma myös julkisen puolen palkkatuen kohtalon kannalta.
