Osaamisen vahvistaminen maksaa itsensä takaisin
Koulutus kannattaa. Se lisää henkilön osaamista ja parantaa hänen mahdollisuuksiaan työllistyä sekä takaa osaavaa työvoimaa yrityksille. Vahva osaaminen on kaikkien etu.
Hallitus päätti budjettiriihessä oppivelvollisuuden pidentämisestä. Tämä on erinomaista, koska toisen asteen tutkinto takaa paremmat työllistymismahdollisuudet kuin pelkkä perusaste. Tällä on suuri merkitys myös nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn.
Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastokin puhuu tämän puolesta. Työllisyysaste pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevilla on heikko. Tämän päivän työelämässä on enää hyvin vähän töitä, joissa pärjää pelkällä perusasteen osaamisella.
Budjettiriihessä ei lähdetty leikkaamaan koulutukseen kohdennettuja määrärahoja. Leikkaamisen sijaan rahoitusta päätettiin kohdentaa ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen. Tämän avulla voidaan kasvattaa lähiopetuksen määrää ja turvata laadukasta oppimista. Rahoitus on kuitenkin määräaikainen, vaikka varsinkin perusrahoituksen osalta on tarve pysyvälle rahoituksen tason nostamiselle.
Hallituksen panostukset TE-toimistoille ovat myös tervetulleita. Työttömäksi joutuneen henkilön osaaminen tulisi kartoittaa heti työttömyyden alussa ja ohjata henkilö tarvittaessa tarkoituksenmukaiseen koulutukseen. Kunnollinen kartoitus sekä tuki ja ohjaus auttaa työtöntä löytämään hänelle sopivan polun jo varhaisessa vaiheessa työttömyyttä.
Työvoimakoulutukseen satsaaminen nykyistä vahvemmin toisi myös tuloksia. Jos työttömyysetuudella opiskelevien määrää nostettaisiin 25 000:lla, se nostaisi arvioiden mukaan työllisten määrää 2 500:lla. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna vielä enemmän. Työvoimakoulutuksen jälkeen noin 40 prosenttia työllistyy, rekry-koulutusten jälkeen jopa yli 70 prosenttia. Työvoimakoulutus on oiva keino tukea myös yli 50-vuotiaiden työllistymistä.
Mitä paremmin pystymme panostamaan osaamiseen ja koulutukseen myös työssäoloaikana eikä vain työttömyyden kohdatessa, sitä paremmin pysymme ajassa, kehityksessä ja työn syrjässä kiinni myös tulevaisuudessa.
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Kymen Sanomissa 2.10.2020.
