Osaaminen näkyviin työelämässä jatkuvan oppimisen avulla
Elokuun lopussa alkaneet Osaaminen näkyviin -viikot jatkuvat vielä sunnuntaihin saakka. Viikkojen tarkoitus on saada ihmiset katsomaan osaamistaan uusin silmin ja huomaamaan omia erityisiä taitojaan. Tavoitteena on myös herättää julkista keskustelua monin eri tavoin hankitun osaamisen arvosta, sillä kaikenlainen osaaminen on arvokasta.
Osaamista syntyy ihmisen elämässä monin eri tavoin: tavallisessa arjessa, vapaa-ajalla, opinnoissa, kursseilla, harrastuksissa, perhe-elämässä – oikeastaan ihan missä vain. Välillä omaa osaamistaan ei edes huomaa ja useasti sitä jopa vähättelee. Osaaminen näkyviin -viikot auttavat meitä tunnistamaan osaamisemme ja tekemään sitä näkyväksi. SAK on yksi viikkojen monista toteuttajista.
Olemassa olevat osaamisen tunnistamisen käytännöt koskevat lähinnä koulutusjärjestelmän tuottamaa osaamista. Mutta miten tunnistetaan vapaa-ajalla kertyvä osaaminen tai vaikka perheen keskuudessa syntyneet hyvät sosiaaliset taidot?
Mielenkiintoista on tarkastella uusia tapoja, joilla asioita opitaan. Sitran kyselytutkimuksen mukaan 81 prosenttia vastanneista hakee tietoa verkosta. Perinteiseen tyyliin lukemalla ja kirjoittamalla oppii uutta 64 prosenttia ja harrastuksissa 50 prosenttia.
Oppiminen motivoi aina opiskelemaan lisää varsinkin, jos se tuottaa iloa ja siitä on rahallista hyötyä tai se mahdollistaa uusia motivoivia töitä:
Ihmisten suhtautuminen jatkuvaan oppimiseen on Sitran kyselyn mukaan positiivista. Laajaa yleissivistystä pidetään tarpeellisena muuttuvassa maailmassa, mutta jatkuva oppiminen ei ole vain koulutuskysymys.
Olen itsekseni miettinyt, mitä tarkoittaa jatkuva oppiminen? Onko se sitä, että hankkii työurallaan ammattitaitoa useammalta eri alalta jouduttuaan työttömäksi? Vai onko se yksinkertaisesti sitä, että päivittää nykyistä osaamistaan pakon edessä tai omasta halustaan?
Sosiaali- ja terveysministeriön Näkökulmana jatkuva oppiminen ja työkyvyn ylläpitäminen -julkaisun perusteella jatkuva oppiminen on paljon muutakin. Jatkuva oppiminen näyttää julkaisun mukaan vaikuttavan kaikilla politiikan aloilla:
Osaaminen ja uuden oppiminen ovat siis tärkeitä koko työuran ajan. Esimerkiksi silloin, kun nuori aloittaa opiskelujen ohessa työt myyjäharjoittelijana tai kun asiantuntija lopettaa alansa työt ja toimii ennen uudelle alalle siirtymistään jollekin toiselle mentorina.
Jos osaamistaan ei päivitä eikä työnantajakaan sitä vaadi, voi se johtaa osaamisen puutteeseen. Työkyvyttömyyden taustalla voi myös olla osaamisen puute: kun työntekijän osaaminen ei kohtaa työnantajan vaatimuksia, se voi johtaa myöhemmin sairastumiseen. Siksi onkin tärkeää olla kartalla omasta osaamisestaan ja päivittää sitä. Järkevä työnantaja kannustaa työntekijöitään kohentamaan osaamistaan.
