Oppimisen laadukas arviointi työpaikoilla varmistettava
Esitys ammatillisen koulutuksen reformiksi on tulossa eduskunnan käsittelyyn tänä keväänä. Reformin myötä moni asia muuttuu: tutkinnot uudistuvat, tapa suorittaa tutkintoja muuttuu, oppimisympäristöt uudistuvat. Merkittävin muutos näkyy työpaikoilla, kun työpaikalla tapahtuva oppiminen lisääntyy. Samalla lisääntyy työelämän vastuu kouluttajana ja arvioijana. Ammatillisen koulutuksen vastuu siirtyy enenevästi tavallisille työpaikoille, tavallisten työntekijöiden ja työnantajien hoidettavaksi.
Ammatilliseen koulutukseen hakeutuu joka kevät noin puolet nuorisoikäluokasta. Lisäksi aikuiset suorittavat vuosittain tuhansia ammatillisia tutkintoja. Jatkossa työpaikoilla arvioidaan joka vuosi satojatuhansia tutkintoja ja tutkinnon osia.
Ammatillisen koulutuksen arviointi on tähän saakka hoidettu työelämän ja opettajien yhteistyönä. Opettaja on pedagogian ammattilaisena huolehtinut oman tonttinsa, työelämän edustajat ovat huolehtineet, että ammattiosaaminen vastaa työelämän vaatimuksia. Kysymys kuuluukin, kuinka jatkossa työelämän edustajat koulutetaan vaativaan ohjaus- ja arviointitehtäväänsä? Tällä hetkellä siitä ei ole lakiluonnoksessa kirjausta. Mahdollista koulutusta ja sen sisältöä vasta suunnitellaan.
Laadukas arviointi edellyttää osaamista
On syytä kysyä ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden oikeusturvan ja koulutuksen laadun perään. Suomalaisen koulutusjärjestelmän kulmakivi on yleinen jatko-opintokelpoisuus. Ammatillista väylää pitkin hakeudutaan jatko-opintoihin siinä missä lukiotodistuksellakin. Noin 30 prosenttia ammatillisen tutkinnon suorittaneista siirtyy korkea-asteelle.
Voisiko lukion arvosanan antaa naapurin Maija tai yläkerran Vesku? Sivistystyönantajien näkemyksen mukaan (HS 28.2.) ammattiin opiskelevan arvioinnin voisi jatkossa tehdä koulutuksen järjestäjän eli työnantajan parhaaksi katsoma henkilö. Näille arvosanoille opiskelija rakentaa tulevaisuuttaan; kilvoittelee työpaikoista ja jatko-opintopaikoista.
Uudistuksessa onkin huolehdittava yhdenmukaisesta arvioinnista, jonka tekevät opettajat yhdessä työelämän edustajien kanssa. Hyvin toimiva ohjaus ja arviointi varmistavat ammatillisen koulutuksen laadun ja elinikäisen oppimiset edellytykset kaikilla, opintien valinnasta riippumatta.
Työnjohto-oikeus ei saa rajoittaa oikeutta oppimiseen
Osaamistaloudessa oikeutta oppimiseen ei voi rajoittaa työnantajan työnjohto-oikeudella. Muuttuvilla ja epävakailla työmarkkinoilla osaaminen on pääomaa, johon yksilö voi turvata. Ammatillisen koulutuksen reformi antaa tähän mahdollisuuksia. Valinnaisuus ja yksilölliset opintopolut antavat työkaluja hallita työelämän muutoksia. Laadukas, yhdenvertaisesti todennettu ja vertailukelpoinen osaaminen on yksilön oikeus. Samalla se edistää kasvua, kilpailukykyä ja yhteiskunnan etua.
Ammattikoululaisten arkea ja hyvinvointia selvittäneen Amisbarometrin mukaan opiskelijoille tärkeitä asioita ovat pysyvä työpaikka ja mielekäs työ. Yhä tärkeämpää on myös ammattiin opiskelevien osaamisen varmistaminen. Siksi myös se on tärkeää, kuka tätä osaamista arvioi.
Kirjoittaja työskentelee SAK:ssa koulutus- ja työvoimapoliittisena asiantuntijana.
