Onko Suomen palkkataso liian korkea?
Kiihkeä työmarkkinasyksy se vain jatkuu. Teollisuudessa kiista on eskaloitumassa työtaisteluksi. Työnantajat ovat tuoneet jokaiseen neuvottelupöytään poikkeuksellisen tiukat vaatimuslistat – mm. kiky-tunnit halutaan säilyttää ilman korvausta ja sairausajan palkkaa leikata. Kyse ei voi olla Teollisuusliiton haluttomuudesta neuvotella, kun samanlaisia rätinkejä on lyöty pöytään TES-neuvotteluissa mm. Pron ja Journalistiliiton kanssa.
Etelärannan mukaan kyse on huolesta, että Suomen palkkataso ja kustannuskilpailukyky karkaavat käsistä. Yksinkertaisena ihmisenä kävin tarkastamassa Eurostatin sivuilta, miten Suomen palkkataso mahtaa vertautua keskeisiin kilpailijamaihin verrattuna. Teollisuudessa työvoimakustannukset olivat vuoden 2018 tietojen mukaan selkeästi alhaisemmat kuin kilpailijamaissa.
Työvoimakustannukset eivät toki kerro kustannuskilpailukyvystä kaikkea, mutta ne ovat oleellisesti alhaisemmat kuin kilpailijamaissa.
Myös valtio on osaltaan tukenut työnantajan näkökulmasta suotuisaa kehitystä koko 2010-luvun. STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainàn laskelmista käy ilmi, että tämän vuosikymmenen aikana työnantajat ovat hyötyneet maksutaakkansa kevenemisestä yhteensä 22 miljardilla eurolla. Yhteisöveron lasku, kela-maksun poisto, kiky-tunnit ja sosiaalivakuutusmaksujen alennukset vähentävät tänäkin vuonna työnantajan maksuja 4,6 miljardilla eurolla verrattuna vuoteen 2009. Valtion höveliys ja työntekijöiden palkkamaltti ovatkin näkyneet yritysten voitoissa, jotka ovat kasvaneet 35 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Hyvin menestyvät yritykset ovat toki koko Suomen etu, mutta näiden tosiasioiden valossa on vaikea uskoa, että työntekijöiden vaatimukset olisivat se todellinen syy sopimuskierroksen kriisiytymiselle.
