Oikeudenmukaisen siirtymän suunnitelmiin otettava mukaan myös energiaintensiivisen teollisuuden työntekijät
Pariisin ilmastosopimus on pantava toimeen työntekijöille reilulla tavalla. Tämä oli myös ehto sille, että SAK tukee EU:n ja Suomen kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Nyt näyttää siltä, että Suomessa keskitytään vain turvetoimialan ja sen työntekijöiden tukemiseen.
Ilmastopolitiikan positiiviset ja negatiiviset työllisyysvaikutukset pitää arvioida, jotta poliitikkojen työntekijöille YK:n Pariisin ilmastosopimuksessa lupaama oikeudenmukainen siirtymä vähähiiliseen talouteen voi toteutua. Näin niille työntekijöille, joiden osaaminen on vanhentumassa, voidaan tarjota hyvissä ajoin ennen työttömyysuhkaa täydennys- tai uudelleenkoulutusta.
Yhden hyvän mahdollisuuden reilun siirtymän toteutukseen antaa EU:n vihreän kehitysohjelman osana oikeudenmukaisen siirtymän rahasto. Suomi on saamassa EU:sta noin 422 miljoonaa euroa. Kansallinen osarahoitus mukaan lukien kokonaisrahoitus tulee olemaan vuosille 2021–2027 vajaa 700 miljoonaa euroa.
Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi maakunnissa valmisteltavien oikeudenmukaisen siirtymän suunnitelmien sisältöä. Neuvottelut niiden lopullisesta sisällöstä aloitetaan komission kanssa jo huhti-toukokuussa. SAK:n asiantuntijat ovat nähneet pari maakuntien suunnitelmaa. Ne keskittyvät ilmastotoimien negatiivisten sosioekonomisten arvioiden osalta valitettavasti kaikki vain turvetoimialaan. Muita vihreässä murroksessa olevia toimialoja, kuten muuta energiateollisuutta tai energiaintensiivisen teollisuuden toimialoja ei vaikutusten osalta ole arvioitu.
Tätä ei voi hyväksyä, sillä siirtymä aiheuttaa suuria muutoksia tuotanto-, palvelu- ja energiajärjestelmissä, erityisesti prosessi-, kemian-, sementti- ja paperiteollisuudessa. Nämä muutokset eivät voi olla vaikuttamatta työntekijöiden osaamistarpeisiin ja työllisyyteen.
Vaikka ymmärrän hyvin turveyrittäjien ja työntekijöiden ahdingon, on suunnitelmien suppea tulkinta lyhytnäköinen. Teollisuudessa työskentelee kymmeniä tuhansia työntekijöitä, joita vihreä murros koskettaa. Myös EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa koskeva asetus mahdollistaa huomattavasti turvetoimialaa laajemman kohderyhmän varojen käytölle.
Jos Suomen oikeudenmukaisen siirtymän suunnitelmien sosioekonomisia vaikutusarviota mukaan lukien työllisyysvaikutukset ei laajenneta, voi päästöintensiivisten työpaikkojen katoamisen myötä työttömyys kasvaa. Tätä ennakoi talousneuvoston pääsihteeri Pekka Sinko HS:n 14.4. Vieraskynässä kertoessaan talousneuvoston tilaamasta ilmastopolitiikan ja työllisyyden välistä keskinäisriippuvuutta koskevasta tutkimuksesta.
Valtioneuvoston (VNK) ilmastopolitiikka ja työllisyys -tutkimuksessa selvisi, että taloustutkimuksen avulla voidaan arvioida lähinnä ilmastopolitiikan ja työllisyyden välistä keskinäisriippuvuutta kokonaistyöllisyyteen, ei niinkään tehdä rakennemuutokseen liittyvien työllisyysvaikutusten analysointia.
On erittäin tärkeää, että tämä taloustutkimuksen rajallisuus on tunnistettu, sillä Suomen energia- ja ilmastosuunnitelmien työllisyysvaikutuksia on arvioitu jo vuosia tällä tutkimusmetodilla. VNK:n olisikin muutettava yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön sekä ympäristöministeriön kanssa ilmastopolitiikan työllisyysvaikutusten arviota siten, että myös vihreästä rakennemuutoksesta johtuvat työllisyysvaikutukset saataisiin nykyistä paremmin sisään Suomen energia- ja ilmastosuunnitelmiin.
Hallituksen pitäisi tehdä oikeudenmukaisen siirtymän sosioekonomiset vaikutusarviot myös energiaintensiiviseen teollisuuteen ja sen työntekijöihin eikä vain turvetoimialaan. Näin hallitus toimisi selkeästi vihreän siirtymän aiheuttamien negatiivisten työllisyysvaikutusten minimoimiseksi ja viestittäisi työntekijöille ja ammattiyhdistysliikkeelle, että sen politiikka on YK:n oikeudenmukaisen siirtymän periaatteiden mukaista.
