Oikeudenmukainen työttömyysturva huomioi myös työelämän heikoimmassa asemassa olevat
Pitkin kesää on keskusteltu siitä, miten ansiosidonnainen työttömyysturva pitäisi järjestää ja rahoittaa. Viimeisimpänä Elinkeinoelämän keskusliitto EK ehdotti Kokoomuksen vanavedessä, että nykyisestä työttömyyskassajärjestelmästä on luovuttava ja kaikille työttömäksi jääville ja työttömyysturvan saannin ehdot täyttäville on maksettava ansiosidonnaista etuutta.
SAK:ssa on viime vuosina pohdittu paljon työttömyysturvan uudistamista. Olemme tehneet lukuisia ehdotuksia työttömyysturvan parantamiseksi, järjestelmän yksinkertaistamiseksi ja myös työttömyyskassajärjestelmän uudistamiseksi. Olemme esimerkiksi ehdottaneet kassojen koon suurentamista. Monet ehdotuksemme ovat kuitenkin juuttuneet ministeriön valmisteluun ja milloin kenenkin vastustukseen.
Viime vuonna työttömyyskassoihin kuului reilut 1,9 miljoonaa palkansaajaa eli valtaosa työvoimasta. Koronakeväänä tapahtui kuitenkin merkittävä muutos: ansiosidonnaisen ulkopuolelle jäi liki 30 prosenttia lomautetuista, kun aiempina vuosina samaan aikaan luku oli 10 prosenttia. Suuri osa oli täyttänyt työssäoloehdon, mutta he eivät kuuluneet kassaan.
Yksi syy voi olla, että esimerkiksi palvelu- ja kuljetusaloilla monella ansiotulot ovat pienet ja ei ole haluttu niin sanottuja ylimääräisiä kuluja. Toisaalta ansiosidonnainen työttömyysturva saattaa jäädä niin pieneksi, ettei se ole peruspäivärahaa ja asumistukea paljonkaan isompi. Yksi syy voi olla myös, että osa-aikaisilla työntekijöillä työssäoloehdon täyttyminen on epävarmaa. Pätkätöitä tekevät ovat ehkä luottaneet, että aina löytyy se seuraava keikka. Sitten on varmasti myös heitä, jotka eivät ole tienneet koko työttömyyskassasta tai ovat kokeneet järjestelmän monimutkaiseksi.
Olen jo aiemmin ehdottanut, että syyt, miksi työttömyyskassaan ei liitytä, selvitettäisiin tarkemmin. Nyt olisikin erityisen kiinnostavaa selvittää erityisesti koronakevään aikana lomautettujen ja Kelan peruspäivärahalle jääneiden syitä jättää liittymättä työttömyyskassan jäseneksi.
EK antaa toisella kädellä ja ottaa pois toisella
EK ilmoitti yleistä työttömyysvakuutusta koskevan kannan muutoksen yhteydessä, että uudistuksen toteutuksen merkittävät lisäkustannukset on rahoitettava leikkaamalla ansioturvaa noin 400 miljoonalla. EK:n leikkauslistaan kuuluvat muun muassa työssäolo- ja paluuehdon pidentäminen 12 kuukauteen nykymallilla, omavastuuajan pidentäminen seitsemään päivään, lomakorvauksen jaksotuksen palauttaminen, ansioturvan raju porrastaminen ja keston lyhentäminen 50 päivällä.
Tosiasiassa EK on siis toisella kädellä valmis auttamaan esimerkiksi näitä koronan aikana työttömäksi ja Kelan perusturvalle jääneitä tarjoamalla heille ansioturvan. Toisella kädellä turva kuitenkin samaan aikaan vietäisiin entistä kauemmas erityisesti nuorilta sekä lyhyt- ja osa-aikaisia töitä tekeviltä. Jo pelkästään vuoden työssäoloehto pudottaisi monet näistä koronakevään työttömistä ansioturvan ulkopuolelle. Tämä on myös reilua sanoa ääneen, kun kerran puhutaan kovaäänisesti oikeudenmukaisuudesta ja reiluudesta.
SAK valmis työttömyysturvan uudistustyöhön
Ansiosidonnainen työttömyysturva on tärkeää saada koskemaan kaikkia palkansaajia. Uudistuksen tekemiseen on monta vaihtoehtoa. SAK:ssa on tähän saakka lähdetty siitä, että ansioturvan kattavuuden laajentaminen voi tapahtua kehittämällä työttömyyskassajärjestelmää.
Yleinen työttömyysvakuutus ei kuitenkaan yksin korjaa järjestelmän epäoikeudenmukaisuuksia. Monella pienituloisella ansiopäiväraha jää niin pieneksi, että ero peruspäivärahaan ja asumistuen yhteismäärään voi olla todella pieni. Silppu- ja osa-aikatyötä tekevien voi olla vaikea päästä ansioturvan piiriin, puhumattakaan niistä, jotka sukkuloivat palkkatyön ja yrittäjyyden välillä. Siksi työssäoloehtoa pitäisi lyhentää ja alimpia työttömyyspäivärahoja pitäisi korottaa.
SAK on jo aiemmin ehdottanut kannustavaa työllistymisturvaa, jossa työttömyysturvaa yksinkertaistettaisiin ja selkeytettäisiin sekä kannustettaisiin työttömiä myös lyhytaikaisen työn tekemiseen. Sovitellun päivärahan työaikaseuranta sopii huonosti muuttuvaan työelämään ja erilaisiin työn tekemisen muotoihin. Olisi järkevää, että työssäoloehto ja soviteltu päiväraha määräytyisivät tulojen mukaan ja työaikatarkastelusta voitaisiin luopua. Myös työttömyysturvan karensseja on kohtuullistettava.
Olisi myös syytä miettiä, voidaanko työttömyysetuuksien käsittelyssä ottaa luottamusloikka vakuutusyhtiöiden ja verottajan tyyliin ja luottaa vahvemmin myös etuuden saajan omaan ilmoitukseen.
Näihin asioihin tarvitaan korjausta, jotta työttömyysturvasta voidaan puhua oikeudenmukaisena järjestelmänä. SAK on enemmän kuin valmis uudistamaan työttömyysturvaa oikeudenmukaiseksi ja parantamaan erityisesti työelämän heikoimmassa asemassa olevien ansioturvaa.
