Nyt on korkea aika ottaa työmarkkinaosapuolet mukaan eurooppalaisen ohjausjakson toteuttamiseen
Eurooppalainen ohjausjakso perustettiin finanssikriisin jälkeen vuonna 2011 ohjaamaan ja monitoroimaan euromaiden julkisen talouden tilaa ja makrotaloutta. Ohjausjakso oli alkujaan osa EU2020-ohjelmaa, jonka tarkoituksena oli tarjota ”taloudellista ohjausta ja sosiaalipolitiikan koordinaatiota”.
Ohjausjaksoon kuuluu vuosikierto, jonka aikana jäsenmaat muun muassa raportoivat komissiolle talouden tilastaan ja budjettisuunnitelmistaan. Komissio puolestaan tekee omat arvionsa jäsenmaista ja antaa keväällä maakohtaiset suositukset.
Euroopan komission edellinen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker perusti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin vuonna 2017 parantamaan jäsenmaiden työolosuhteita ja elintasoa. Pilari integroitiin osaksi eurooppalaista ohjausjaksoa, jotta sosiaali- ja talouspolitiikan ohjaus saataisiin lähemmäksi toisiaan.
Sosiaalisten oikeuksien pilari koostuu 20 periaatteesta, jotka koskettavat muun muassa tasa-arvoista kohtelua ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia työmarkkinoilla, työpaikkahyvinvointia, sukupuolten välisten palkkaerojen tasaamista, köyhyyttä ja sosiaaliturvaa.
Eurooppalaisen ohjausjakson sosiaalinen ulottuvuus on kuitenkin jäänyt makrotalouden ja julkisen talouden ohjauksen varjoon. Finanssipolitiikan säännökset ohjaavat tilaa, joka jää sosiaalipolitiikan toimeenpanolle.
Jo järjestelmän alkuvuosina tutkijat epäilivät sitä, kuinka hyvin ohjausjakso onnistuu säilyttämään sosiaalisen ja talouden ohjauksen tasapainon. On selvää, että eurooppalaisella ohjausjaksolla on tärkeä painoarvo jäsenmaiden politiikan ohjauksessa. Makrotalouden merkitys kuitenkin dominoi ohjausjaksoa, mikä johtuu talouden ja sosiaalipolitiikan ohjauksen lakiperustan merkittävistä eroista (Armstrong, EU Social Policy and the Governance Architecture of Europe 2020, 2012).
Vuoden 2019 vuosittaisessa kasvuselvityksessä on ilmaistu selkeästi, että eurooppalainen ohjausjakso on avainasemassa sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanossa. Se näkyy esimerkiksi maakohtaisissa suosituksissa, joista peräti 63 prosenttia liittyy sosiaalisiin uudistuksiin.
Sosiaalisen oikeuksien pilarin ohessa kehitetty sosiaalisten mittareiden taulukko (social scoreboard) on jäänyt kuitenkin vähälle huomiolle. Tämä johtunee suurelta osin siitä, että makrotalouden epätasapainoa seuraava prosessi (macroeconomic imbalance procedure) on asetettu lailla, kun taas sosiaalisten oikeuksien pilari noudattaa pehmeää vaikuttamisvoimaa. Sosiaalisille mittareille ei ole tavoitetasoa ja maakohtaisen kehityksen vertailu on vaikeaa.
Loppuvuonna aloittaneen Ursula Von Der Leyenin komission selkeä visio on ollut uudistaa eurooppalainen ohjausjakso. Komissio on asettanut painopisteikseen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ilmastokysymykset. Von der Leyen linjasi jo kesällä tavoitteekseen muokata ohjausjaksosta instrumentti, jonka avulla YK:n kestävän kehityksen tavoitteet saavutetaan. Uusi komissio integroi ohjausjaksoon lisää sosiaalisia vaikutuksia mittaavia indikaattoreita ja helmikuun lopulla julkaistavat maakohtaiset raportit tulevat keskittymään työllisyyteen ja ilmastoasioihin.
Eurooppalainen ohjausjakso on ollut pitkään poliittisesti suhteellisen suljettu prosessi. Kritiikkiä prosessi on saanut siitä, että Euroopan parlamentilla on siihen vähän vaikutusvaltaa.
Sosiaalisen oikeuksien pilarin mukaan myös järjestöjä ja työmarkkinaosapuolet tulisi osallistaa ohjausjaksoprosessiin, erityisesti kansallisen uudistusohjelman valmisteluun keväällä. Kansallinen osallistaminen on vaihdellut maittain ja esimerkiksi Suomessa työmarkkinaosapuolet eivät ole vielä päässeet kansallisen uudistusohjelman valmisteluun.
Palkansaajille osallistuminen prosessiin on tärkeää, koska ohjelmassa käsitellään palkansaajille tärkeitä aiheita kuten työllisyyttä. Ohjelmassa kuvataan, mihin toimiin hallitus on ryhtynyt kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja miten EU:n antamiin suosituksiin on reagoitu. Ohjelmassa arvioidaan myös hallitustoimien vaikuttavuutta.
Uuden ohjausjakson tiedotustilaisuudessa keskiviikkona 18.12. komissio korosti osallistamisen olevan valtioneuvoston vastuulla, sillä laillisuusperusteen vuoksi komissiolla ei ole valtuuksia pakottaa tähän. Von der Leyen korosti myös suuntaviivoissaan, että työmarkkinaosapuolet pitää viimeistään nyt osallistaa ohjausjaksoon. SAK toivoo, että tämä edistysaskel otetaan viimein Suomessakin vuoden 2020 ohjausjakson aikana.
