Nuorten uskoa tulevaisuuteen on vahvistettava budjettiriihessä
Koronapandemia on heittänyt synkän varjon nuorten työllisyyden ylle. Tilastoluvut ovat karuja. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan heinäkuussa 2020 nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli reilut 17 000 enemmän kuin edellisenä vuotena. Yhteensä heitä oli 54 000. Tilastokeskuksen mukaan 15–24-vuotiaiden työttömyysaste heinäkuussa 2020 oli 16 prosenttia. Se on 6,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin.
Talouden taantuma voi aiheuttaa pitkäaikaista vahinkoa erityisesti sen aikana valmistuvien työuralle. Tutkimuksen perusteella tiedetään kaksi asiaa. Ensinnäkin juuri vastavalmistuneiden työllistyminen vaikeutuu taantumassa. Yhtälön tekee erityisen vaikeaksi se, että nimenomaan työuran alku on hyvin keskeinen vaihe koko myöhemmän työuran kannalta. Toiseksi, jos työllistyminen ei valmistumisen jälkeen onnistu, se näkyy heikompana työllisyytenä pitkän aikaa.
Nuorten vastavalmistuneiden työllistymisen auttamiseksi tarvitaankin nyt aktiivista työvoimapolitiikkaa ja nuorisotakuun lupausten täyttämistä. Nuorten työttömyyttä ei saa päästää pitkittymään. Suomessa ei kuitenkaan panosteta läheskään tarpeeksi työttömien palveluihin. Olemme panostuksissa huomattavasti jäljessä esimerkiksi pohjoismaisia verrokkejamme Tanskaa ja Ruotsia. Suhteessa bruttokansantuotteeseen puhutaan sadoista miljoonista euroista.
Valtiovarainministeriön alustava budjettiehdotus vuodelle 2021 ei tuo tilanteeseen kovasti lohtua. Keväällä alkaneesta kriisistä huolimatta TE-toimistojen toimintamenoihin ja työvoimapoliittisten palveluiden hankintaan tarkoitetut työllisyysmäärärahat ovat käytännössä samalla tasolla kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa – ja vuosi sitten talousarviota tehtäessä pandemiasta ei ollut vielä tietoakaan.
Yhdeksi työvoimapoliittiseksi ratkaisuksi nuorten työllistymisen tukemiseen SAK on ehdottanut nuorille vastavalmistuneille suunnattua omaa määräaikaista palkkatukea, joka pitäisi saada yhtä nopeasti käyttöön kuin yritysten kustannustuki ja ravintola-alan palkkatuki kesällä. Jos tällä saadaan nopeutettua ja tuettua nuorten ensimmäisen työpaikan löytymistä, sillä voi olla positiivisia vaikutuksia nuorten tuleviin työuriin. Koulutuksenjärjestäjien ja työpaikkojen osalta pitää puolestaan huolehtia muun muassa siitä, että opiskelijat pystyvät suorittamaan harjoittelujaksonsa. Harjoitteluilla on keskeinen rooli nuorten työelämäyhteyksien luomisessa.
Työllisyydestä puhuttaessa tulisi aina muistaa myös työpaikkojen laatu. Työstä saatavalla palkalla on tultava toimeen ja työhyvinvoinnin pitää olla kunnossa.
Tänä vuonna julkaistun Nuorisobarometrin mukaan nuoret pitävät erityisen tärkeänä, että tehtävä työ on omien arvojen mukaista. Siksi näen kaiken synkkyyden keskellä nuorten tulevaisuudessa myös uusia mahdollisuuksia, jos asiat onnistutaan nyt tekemään oikein. On erityisen tärkeää, että tulevaisuuden työpaikat ovat kestäviä niin sosiaalisesti kuin ekologisesti.
Vuotta aikaisemmin julkaistu Nuorisobarometri osoitti, että nuoret ovat hyvin huolissaan ilmastonmuutoksesta. Tämän uhka ei ole hävinnyt minnekään, vaikka akuutti pandemia on hallinnut uutisia ja politiikan agendaa.
Jo ennen koronaa konkreettiset toimet ilmastokriisin ratkaisemiseksi olivat Suomessa ja globaalisti jääneet vaatimattomiksi. Sen sijaan pandemian puhjettua radikaalejakin päätöksiä koronakriisin selättämiseksi on pystytty tekemään nopeasti. Lisäksi moni itsestäänselvyytenä pidetty asia ei enää päde tai ole turvallista. Olemme joutuneet kyseenalaistamaan esimerkiksi lentämisen maiden ja maanosien välillä tavalla, jota ilmastonmuutoksen asettamat kaukaisemmilta tuntuvat uhat eivät ole saaneet meitä tekemään.
Haastankin päättäjät budjettiriihessä tekemään ratkaisuja, jotka tarjoavat nuorille kestäviä työpaikkoja ja uskoa tulevaisuuteen – lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
