Nousu koronakuopasta edellyttää muutoksia myös verotukseen
Ilokseni olen huomannut, että verokeskustelu on jälleen viime viikkoina ollut vilkasta. Marraskuu alkoi hallituksen esityksellä koskien listamaattomien yhtiöiden henkilöstöantia ja sen jälkeen keskustelua on käyty hyvinvointivaltion rahoituspohjan turvaamisesta koronan jälkeen sekä verojärjestelmämme ongelmakohdista. Verotukseen liittyvät ulostulot ovat ylipäätänsä lisääntyneet ja viime viikolla oppositio julkaisi omia vaihtoehtobudjettejaan.
Yhteiskunnalliset toimijat ovat mitä ilmeisimmin huomanneet, että verojärjestelmäämme tulisi tehdä muutoksia. Olemme rakentaneet verojärjestelmästä tilkkutäkin, jota on yhä vaikeampi hahmottaa tai kehittää. Tehdään yksi asia kuitenkin selväksi: verojärjestelmää ei pysty radikaalisti muuttamaan hetkessä. Sormia napsauttamalla ei ole mahdollista purkaa nykyistä järjestelmää, jota on jatkuvasti paikkailtu ja osin jopa ristiriitaisesti korjailtu ainakin 1990-luvulta asti, jolloin ansio- ja pääomatulot erotettiin omiksi tulolajeiksi verotuksessa.
Konkreettiset toimenpiteet verojärjestelmän parantamiseksi vaativat monia peräkkäisiä uudistuksia, jotka pala palalta vievät järjestelmää oikeaan suuntaan. Tämä työ ei saa jäädä puheiden tai selvitysten tasolle, vaikka uusille ajatuksille on aina tarvetta. Monia verojärjestelmämme potentiaalisia muutoksia ja selkeitä kehityskohteita on jo pitkään selvitetty virkamiestasolla eri työryhmissä.
En väitä, että emme olisi tehneet mitään viimeiseen kahteen vuosikymmeneen. Ehdottomasti olemme, mutta järjestelmän monimutkaisuus osoittaa, että olemme osittain keskittyneet vääriin asioihin. Yhden verovähennyksen lisääminen tuloverotukseen ja toisen vähennyksen poistaminen yritysverotuksessa ei ole kestävää ja tehokasta 2020-luvun veropolitiikkaa
Hallitusohjelman mukaan verotukseen ei tehdä merkittäviä muutoksia tällä hallituskaudella. Meillä on kuitenkin vahva konsensus sen suhteen, että korona on muuttanut yhteiskuntamme rakenteita ja siksi muutoksia tarvitaan kaikilla päätöksenteon sektoreilla, myös veropolitiikassa.
Esimerkiksi epäoikeudenmukaista listaamattomien yritysten osinkoverojärjestelmää tulee uudistaa monen vuoden jahkailun jälkeen, korkovähennysrajoitusten tarkoituksen vesittävä tasevapautus pitää poistaa ja ansiotuloveroasteikkoja tulisi keventää erityisesti pieni- ja keskituloisten osalta.
Verotuksella ei yksin pystytä ratkaisemaan kaikkia haasteitamme, mutta on selvää, että veropolitiikka tulee olemaan tärkeä osa kokonaisuutta. Esimerkiksi vuonna 2019 verot ja veronluonteiset maksut toivat valtiolle noin 45,3 miljardia euroa. Tämä oli noin 87 prosenttia kaikista valtion tuloista kyseisenä vuonna. Koronan synnyttämästä kuopasta on entistä vaikeampaa nousta ylös, jos verojärjestelmäämme ei tehdä muutoksia. Siinä vasta joulun taikaa olisikin.
