Mitä enemmän tiedätte, sitä vaikeampi teitä on käyttää hyväksi työelämässä
Näin minä perustelen nuorille sitä, että kannattaa kuunnella korvat höröllä, kun kerron heille heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan työelämässä. Väite on ehkä raflaava, mutta totisinta totta.
Tänä syksynä uutisista on saanut lukea muun muassa Hesburgerin ja Espresso Housen tapauksista, joissa nuorilla työntekijöillä on teetetty palkatonta työtä ja lähetetty heitä kotiin kesken hiljaisemman työvuoron – palkatta. Olisiko tilanne ollut toinen, mikäli nämä nuoret olisivat olleet tietoisia omista oikeuksistaan?
Olen usein kuullut työnantajien valittavan, että oppilaitoksista valmistuvilla on liian heikot työelämätaidot. Näillä taidoilla ei yleensä tarkoiteta ammatillista osaamista, vaan esimerkiksi vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä kykyä sietää epävarmuutta. Epäilemättä nämä ovat tärkeitä työelämätaitoja, mutta niin on myös yleinen työelämän pelisääntöjen tunteminen. Kuten aiempi esimerkki osoittaa, nuoret ovat erityisen haavoittuvassa asemassa työelämässä. Kokemusta ei vielä ole, eivätkä itseluottamus ja neuvottelutaidot ole ehtineet kasvaa.
Työelämäni alkutaipaleella suhtauduin itsekin aika huolettomasti oikeuksiini. Riitti, että palkka kilahti sovittuna päivänä tilille. Nuorena työntekijänä ei käynyt mielessäkään kyseenalaistaa sitä, mitä pomo sanoi. Kyllähän työnantaja tietää, mitä minulle kuuluu maksaa! Vasta vuosia myöhemmin työehtosopimuksen sisältö alkoi kiinnostaa ja huomasin monia epäkohtia työpaikkani toiminnassa.
Onneksi on paljon työpaikkoja, joilla homma toimii niin kuin pitääkin. Jotkut työnantajat kuitenkin tulkitsevat tahallisesti säännöksiä ”joustavasti” säästääkseen henkilöstökuluissa. Jotkut työnantajat taas ovat itsekin tietämättömiä siitä, mitä kaikkea laki ja työehtosopimus edellyttää niin yritykseltä kuin sen työntekijöiltä. Tämän vuoksi on myös työnantajien etu ja turva, että työntekijöillä on vähintään perustiedot hallussa.
Työsuhteen peruskysymyksissä on perinteisesti saanut apua työpaikan luottamusmieheltä. Nuorten työelämää saattaa leimata pirtaleisuus esimerkiksi vuokratyön muodossa eikä mahdollisuutta luottamusmiehen tukeen välttämättä ole. Ammattiliitosta neuvoja ja tukea saa, mutta yhä useampi nuori on valinnut yleisen työttömyyskassan liiton sijasta tietämättä, että YTK:n kassamaksulla tällainen apu ei yllä edes kuiskaukseksi tuuleen.
SAK on julkaissut tällä viikolla uuden tyoelamanpelisaannot.fi -palvelun, joka tarjoilee kattavan tietopaketin suomalaisesta työelämästä ja lainsäädännöstä. Sitä voivat hyödyntää niin työelämäänsä aloittelevat nuoret, jo pidempään töissä olleet konkarit tai vaikkapa ihan työnantajat. Ja jos tiedonjano ei sammu lukemalla, suosittelen jokaista liittymään oman alansa ammattiliittoon, josta saa osaavaa apua myös työehtosopimuksen tulkintaan.
