Miksi työelämän kanneoikeus olisi tärkeä?
Lainsäädännön yksi tarkoitus on suojata heikoimmassa asemassa olevaa osapuolta. Esimerkiksi kuluttajajärjestöt saavat ensi kesänä oikeuden nostaa kanteen ostajan puolesta ja vaatia väärin toimineelta myyjältä hyvitystä aiheutetusta vahingosta ja jopa vaatia yrityksen toimintatavan kieltämistä.
Paitsi kuluttajia lainsäätäjä on suojannut myös pieniä ja keskisuuri yrityksiä. Elinkeinonharjoittajien yhdistyksillä on jo vuosia ollut mahdollisuus riitauttaa tuomioistuimessa elinkeinonharjoittajan kannalta kohtuuton sopimusehto. Onkin outoa, että kanneoikeus eli ammattiliittojen mahdollisuus puolustaa työntekijöitä ei etene.
Voimassa olevan lainsäädännön mukaan ammattiliiton on saatava jokaiselta työntekijältä valtakirja ennen kuin se voi viedä työpaikan erimielisyyden tuomioistuimen ratkaistavaksi. Menettely on hidas ja vaivalloinen. Lisäksi työntekijältä vaaditaan uskallusta esiintyä oikeudessa omissa nimissään. Työnantajan saattaa tämän vuoksi olla kannattavampaa rikkoa lakia ja työsopimusta, koska kaikki eivät välttämättä tiedä oikeuksistaan tai eivät halua niitä ajaa. Työnantajan riski joutua maksamaan kaikille niille, joiden etuja on loukattu, on siten pieni. Myös vahingonkorvaukset saattavat tästä syystä jäädä alhaisiksi.
Työelämän kanneoikeus on tarpeellinen niihin tapauksiin, jotka koskevat useampaa työntekijää. Tällainen tilanne voi olla työntekijöiden irtisanominen tai lomauttamien tai tilanne, jossa työnantaja yksipuolisesti muuttaa käytäntöjään, esimerkiksi poistaa jonkin edun. Kanneoikeutta voidaan tarvita myös silloin, kun työpaikalla on paljon määräaikaisia tai osa-aikaisia työntekijöitä eikä työnantaja ole pystynyt uskottavasti selvittämään pätkätöiden syytä.
Kanneoikeus on tarpeellinen myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmasta. Esimerkiksi vammaisten ja osatyökykyisten, seksuaalivähemmistöjen, uskonnollisten ryhmien ja maahan muuttaneiden syrjintä voi jäädä käsittelemättä, jos kukaan ei halua tai uskalla nousta puhumaan itsensä tai isomman ryhmän puolesta.
Tuomioistuin, jossa juttu käsiteltäisiin, voisi olla työtuomioistuin. Ammattiliitto edustaisi kaikkia niitä työntekijöitä, joita asia voisi koskea. Työtuomioistuin päättäisi vahingonkorvauksen tai hyvityksen suuruudesta vain niiden työntekijöiden osalta, joille sitä on vaadittu. Muiden osalta työtuomioistuin voisi määrätä korvauksen myöhemmin joko ammattiliiton tai työntekijän vaatimuksesta.
Järjestöjen kanneoikeus täydentäisi nykyisiä oikeussuojakeinoja. Se olisi tehokkaampi ja nopeampi tapa saada oikeutta eikä kenenkään tarvitsisi esiintyä omissa nimissään. Ammattiliitolla on yleensä myös enemmän tietoa työehtojärjestelmistä ja vahinkotapahtumista kuin viranomaisilla. Tarvitsisi nostaa vain yksi kanne, vaikka erimielisyys koskisi useita työntekijöitä. Juttu tulisi laajemmin käsitellyksi, jos ammattiliitto voisi edustaa kaikkia yrityksen työntekijöitä. Menettely olisi myös halvempaa.
Ammattiliiton kanneoikeus mahdollistaisi lainsäädännön tehokkaamman täytäntöönpanon ja sen tarkoituksen paremman toteutumisen. Kanneoikeus täydentäisi viranomaisvalvontaa ja tehostaisi sitä. Jo mahdollisuus nostaa kanne sinällään hillitsisi esimerkiksi ulkomaalaisten työehtojen polkemista. Työntekijöiden suoja heikompana sopimuspuolena paranisi. Esimerkiksi ulkomaalainen ei välttämättä edes tiedä oikeuksiaan.
Myös viranomaisten työ helpottuisi, kun eri henkilöitä koskevaa samaa asiaa ei tarvitsisi käsitellä useaan kertaan. Uudistuksella olisi myös ennaltaehkäisevä vaikutus. Jo tieto mahdollisesta kanteen nostamisesta voisi parantaa kansalaisten oikeuksien toteutumista ilman oikeusprosesseja. Kanneoikeus helpottaisi myös jutturuuhkaa, kun samoihin tai samankaltaisiin seikkoihin perustuvat vaatimukset voitaisiin käsitellä samassa oikeudenkäynnissä.
