Matalammin koulutettujen työnhakijoiden tulevaisuudennäkymät ovat synkät
"Rajut työttömyysturvaleikkaukset voivat jopa heikentää työllisyyttä työnhakijoiden työ- ja työnhakukyvyn alentumisen kautta."
Ari-Matti Näätänen, Tutkimusasiantuntija
Tilastokeskuksen mukaan EU-maista työttömyys kasvaa Suomessa poikkeuksellista vauhtia. TEM:n työllisyyskatsauksen mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 306 000 työtöntä työnhakijaa, joista ainakin 204 000 on korkeintaan lukion tai ammattikoulun suorittaneita.
Millainen on näiden matalammin koulutettujen työnhakijoiden tulevaisuus nyt, kun kaikki Petteri Orpon hallituksen suunnittelemat työttömyysturvaheikennykset on hyväksytty eduskunnassa?
Vastauksia tarjoaa tuore Työttömyysbarometri, jossa tarkasteltiin SAK:laisilla aloilla työnhakijana olevien toimeentuloa ja työttömyyden syitä heidän itsensä kertomana. Barometrin tulokset osoittavat, että työnhakijat haluavat työllistyä säälliseen työhön, jos sitä on tarjolla ja heillä itsellään on työkykyä. Siksi rajut työttömyysturvaleikkaukset voivat jopa heikentää työllisyyttä työnhakijoiden työ- ja työnhakukyvyn alentumisen kautta.
Tutkimuksen mukaan tärkeimmäksi työttömyyden syyksi nousi se, että työnhakijan ikä ei vastaa työnantajien odotuksia. Tämä voi viitata ikäsyrjintään, sillä tämä työttömyyden syy korostuu voimakkaasti vanhemmissa ikäluokissa. Hallituksen päätös ikäsidonnaisista poikkeuksista luopumisesta tuskin auttaa työllisyyttä työttömyyden syiden liittyessä hakijan ikään.
Toiseksi merkittävimmäksi työttömyyden syyksi mainittiin kokoaikatyön puute. Näin ollen työnhakijat kokevat laajasti työllistyvänsä, jos työtä olisi tarjolla.
Rajut työttömyysturvaleikkaukset voivat jopa heikentää työllisyyttä työnhakijoiden työ- ja työnhakukyvyn alentumisen kautta.
Kolmanneksi tärkein työttömyyden syy barometrin mukaan on se, että mahdollisesta työstä maksettava palkka on liian pientä. Osassa avoimista työpaikoista työtunnit eivät riitä tarjoamaan toimeentuloa. Varsinkaan matalammin koulutettujen kohdalla kyse ei ole hyvällä tulotasolla pysymisestä vaan vielä huonompaan taloustilanteeseen joutumisen välttämisestä.
Neljänneksi merkittävin työttömyyden syy oli vastaajien mukaan heikko terveys. Terveyden merkitystä työllistymisessä korostaa myös tutkimushavainto siitä, että pidempään työnhakijana olleet kokevat muita useammin terveytensä huonoksi.
Viidenneksi merkittävimpänä työttömyyden syynä mainittiin se, etteivät työnhakijan tulot riitä työnhakemisesta aiheutuvien kulujen kattamiseen, kuten esimerkiksi bensaan tai bussilippuihin. Pienituloisuus itsessään voi siis luoda esteen työllistymiselle.
Pienituloisuuteen liittyen tutkimuksesta selvisi myös, että SAK:n alojen työnhakijoiden toimeentulo on jo nykyisellään erittäin tiukalla. Työnhakijoista 39 prosenttia vastasi, ettei heillä ole aina varaa perustarpeisiin, kuten ruokaan tai vaatteisiin. Alle 30-vuotiaista työnhakijoista jopa puolet kuului tähän ryhmään.
SAK:n alojen ansiosidonnaisella olevista työnhakijoiden keskitulo on noin 1356 euroa kuukaudessa. Verojen jälkeen jää keskimäärin hieman yli tuhat euroa kuukaudessa käyttöä varten. Summa on vaatimaton, kun otetaan huomioon, että sillä on katettava kaikki elämisen kustannukset, kuten asuminen, ruoka ja laskut.
Suurin isku koskettaa niitä 60 prosenttia työnhakijoista, jotka eivät työllisty kahden kuukauden sisällä ja jäävät työttömäksi 2.9.2024 jälkeen. Hallitus leikkaa heidän ansiosidonnaista työttömyysturvaansa esimerkiksi kahden tuhannen euron palkkatasolla 261 eurolla. Jos työttömyys kestää yli kahdeksan kuukautta, työttömyysturvaa leikataan 327 eurolla.
Työttömyysturvan leikkaukset voivat joidenkin kohdalla heikentää työllistymisen mahdollisuuksia, koska työnhakijan mahdollisuudet oman terveytensä, työkykynsä ja sosiaalisten suhteiden ylläpitoon romahtavat työn loppumisen ja tulojen mukana.
Leikkausten mittaluokasta kertoo se, että kyselyssä 84 prosenttia työttömistä kertoo tällä hetkellä, että 250 euroa vähemmän kuussa käteen tekisi elämästä käytännössä mahdotonta.
Työttömyysturvan leikkaukset voivat joidenkin kohdalla heikentää työllistymisen mahdollisuuksia, koska työnhakijan mahdollisuudet oman terveytensä, työkykynsä ja sosiaalisten suhteiden ylläpitoon romahtavat työn loppumisen ja tulojen mukana. Sen sijaan köyhyyteen ja syrjäytymiseen leikkausten vaikutuksia ei tarvitse arvailla. Matalasti koulutettujen työttömien tulevaisuutta voi siis luonnehtia synkäksi.
Päättäjien olisi hyvä tiedostaa, että työnhakijoiden toimeentulon heikentäminen vähentää heidän elämäntyytyväisyyttään ja itsetuntoaan. Tämä luonnollisesti heijastuu myös työttömien työ- ja työnhakukykyyn.
Työttömyysturvaleikkaukset siis monessa tapauksessa heikentävät työttömien työllistymismahdollisuuksia.
Kirjoitus on SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätäsen ja Turun yliopiston professori Heikki Ervastin yhteiskirjoitus. Se on julkaistu ensimmäisen kerran Turun Sanomissa Lukijoilta-palstalla 1.9.2024.