Maahanmuuttajan koulutus ei saa jumiutua kieliopintoihin
Turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien koulutuksen kehittämistarpeita vuoden ajan kartoittanut ohjausryhmä luovutti 40 toimenpide-ehdotusta sisältävän loppuraporttinsa keskiviikkona opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle. Ehdotukset tulevat juuri oikeaan aikaan.
Esitysten kustannukset olisivat yhteenlaskettuna noin 13 miljoonaa euroa vuodessa. Se on pieni määrä rahaa suhteutettuna niihin kustannuksiin, joita Suomi joutuu maksamaan, jos se ei onnistu työllistämään uusia suomalaisia.
Erityisesti yksi ohjausryhmän ehdotuksista sujuvoittaisi maahanmuuttajan kouluttautumista ja työllistymistä. Ohjausryhmä haluaa luopua yleisestä kielitaidosta ammatillisen koulutuksen pääsyvaatimuksena ja yhdistää kieliopinnot ammatillisiin opintoihin. Muutos edellyttää esityksen mukaan lisäresursseja kielenopetukseen, opettajien valmiuksiin, kielitietoiseen opetukseen ja lähiopetukseen.
Ammatillisen koulutuksen lähtökohtana on ollut tähän saakka, että opinnoissa vaadittava kielitaito tulee hankkia joko perusopetuksessa tai kotoutumiskoulutuksessa. Kaikki maahanmuuttajanuoret eivät kuitenkaan kykene siihen ja silloin he ovat jumissa – he eivät pääse koulutukseen eivätkä töihin. Siksi ehdotus on hyvä.
Kielen oppii puhumalla parhaiten
Ohjausryhmä tavoittelee myös, että kaikki vieraskieliset lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen vähintään osa‐aikaisesti. Varhaiskasvatuksella on kieltämättä suuri vaikutus kielen kehittymiseen ja kotoutumiseen erityisesti, jos lapsen vanhemmat eivät ole työelämässä eivätkä osaa suomea tai ruotsia. Tilastojen mukaan maahanmuuttajat hoitavat lapsiaan kotihoidontuella pidempään kuin valtaväestö.
Raportissa vahvistaisi myös osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kielen oppii parhaiten puhumalla. Siksi on kovin sympaattista, että raportissa ehdotetaan valtaväestön ja maahanmuuttajataustaisille lapsille tai nuorille yhteisiä maksuttomia leiri- ja kerhotoimintaa.
Uusien toimenpide-ehdotusten lisäksi ohjausryhmän raportti tarkastelee, mitä on tapahtunut työryhmän vuosi sitten valmistuneen väliraportin esittämille toimenpide-ehdotuksille. Monet hyvät ehdotukset ovat edenneet.
Esimerkiksi maahanmuuttajille suunnattua ammatillisen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta lisättiin vuonna 2017 valtion talousarviossa. Erityisesti näyttötukintojen määrä kasvaa. Ammatillisessa koulutuksessa on myös käynnistymässä ammatillisia opintoja ja kielenopetusta yhdistäviä koulutuksia.
Komissio huolissaan oppimistulosten eroista
Koulutusjärjestelmän kehittäminen on tärkeää edelleen. Maahanmuuttajaopiskelijoiden määrä tulee lisääntymään Suomessa kaikilla kouluasteilla.
Pelkästään vuonna 2015 Suomeen saapui yhteensä 32 400 turvapaikanhakijaa, joista noin joka kolmas sai oleskeluluvan ja joista noin joka neljäs oli alaikäinen. Miltei 10 000 uutta koululaista tai opiskelijaa on Euroopan mittakaavassa pieni määrä, mutta suomalaiselle koulutusjärjestelmälle se on suuri haaste.
Koulutus, kielitaito ja osaaminen ovat onnistuneen kotoutumisen tärkeimpiä edellytyksiä. Niihin kannattaa satsata. Useimmat EU-maat lisäävät koulutukseen rahaa, mutta Suomessa on valitettavasti lähinnä leikattu koulutuksen määrärahoista.
Myös Euroopan komissio on esittänyt huolensa Suomen koulutusleikkauksista ja oppimistulosten eriytymisestä Education and Training Monitor 2016 -seurantaraportissaan. PISA 2012 -tulosten mukaan oppimistulosten erot valtaväestön ja maahanmuuttajataustaisten välillä ovat Suomessa EU:n suurimpia.
Eve Kyntäjä
maahanmuuttopolitiikan asiantuntija
Twitter @EveKyntaja
