Luottamusmiesten aseman vahvistaminen on yritystenkin etu

Suomalaisen työelämän kulmakiviä on ollut kattava luottamusmiesjärjestelmä, joka on voimavara myös yrityksille. Tätä resurssia ei kuitenkaan yrityksissä hyödynnetä riittävästi. Esimerkiksi uuden teknologian käyttöönotossa vain vajaa neljännes luottamushenkilöistä on SAK:n selvityksen mukaan päässyt mukaan hankinnan suunnitteluun.

Tämä ei ole nykyaikaista johtamista eikä edistä työllisyyttä. Henkilöstön edustajat on saatava vahvemmin mukaan yritysten toiminnan kehittämiseen. Avoin, eteenpäin suuntaava ja pitkäjänteinen yhteistoiminta lisää parhaiten työnantajan ja työntekijöiden keskinäistä luottamusta. Työpaikkojen yhteistoiminnassa pitäisikin suunnata katseet enemmän sisältöön kuin muotovaatimuksiin.

Käytännössä luottamusmiestä tarvitaan tällä hetkellä yhteistoiminnassa vain, kun työpaikalla neuvotellaan henkilöstön vähentämisestä. Silloinkin hänelle kerrotaan vain se minimi, josta laki määrää.

Maailma muuttuu, ja muutoksessa yritysten pitäisi ottaa henkilöstön edustajat paremmin mukaan yrityksen toiminnan kehittämiseen. SAK esittää siksi tulevaan hallitusohjelmaan luottamushenkilöiden aseman selkeyttämistä yhteistoimintamenettelyssä. Yhteisen luottamuksen rakentamisen ensi askeleita on, että työnantajat hyväksyvät luottamusmiehet tasavertaisiksi kumppaneiksi ja oppivat yhteistyöhön entistä paremmin.

Työpaikoilla tarvitaan lisäksi enemmän sellaisia toimia, jotka edistävät yrityksen ja henkilökunnan välistä avointa ja pitkäjänteistä työtä yritystoiminnan kehittämiseksi. Luottamushenkilöille menevän tiedon kulkua ja heidän tiedonsaantioikeuksiaan on parannettava. Erityisen tärkeää on, että tämä yhteydenpito on jatkuvaa ja kaksisuuntaista.

Luottamushenkilöt ovat ratkaiseva linkki henkilöstön ja työnantajan välillä. On myös yritysten etu, että työntekijöiden näkemyksille annetaan suurempi merkitys yrityksen tulevaisuutta suunniteltaessa.