Lomarahat maksettu – ainakin vielä tänä kesänä
Lomaraha on tyypillinen työehtosopimusten tuoma etuus, jota laki ei tunne ollenkaan. Ei siis ole olemassa mitään lomarahaa, jos siitä ei erikseen sovita.
Työnantajien järjestöt pyrkivät eroon työehtosopimuksista ja haluavat sopia työehdoista työntekijöiden kanssa suoraan. Sekä Metsäteollisuus että Teknologiateollisuus ovat ilmoittaneet luopuvansa työehtosopimustoiminnasta kokonaan. Yhdessä neuvotelluissa sopimuksissa on sovittu alakohtaisesti lakia parempia etuja, kuten juuri lomarahoja, ja toisaalta myös työnantajaa hyödyttäviä joustoja.
Sopimusjärjestelmä takaa reilun kilpailun ja vakaat olot työmarkkinoilla. Työntekijälle se tuo monenlaista suojaa.
On varmasti tilanteita, joissa asioista sopiminen onnistuu ihan helposti ja tasapainoisesti työnantajan ja työntekijän välillä. Sitten on niitä tilanteita, joissa tasapaino syystä tai toisesta puuttuu ja työnantaja sanelee ehtoja yksipuolisesti. Riippuu paljon tehtävästä työstä, työntekijän asemasta ja yrityksen taloudellisesta tilanteesta, miten asioista milloinkin päästään sopimaan.
Yhteisesti neuvotellut työehdot toimivat kaikissa tilanteissa takuuna siitä, että tilipussi pysyy totutun kokoisena ja työn vaatima kuormitus ennakoitavana. Yhdessä sopimisella on paljon hyötyjä, joista vähäisin ei ole vakaus ja tasapaino. Työntekijän on hankala neuvotella työnantajan kanssa, kun työnantaja esittää, että etu olisi välttämätöntä sopia pois tai joustoja lisättävä.
Työnantajat haluavat sopia työehdoista ilman liittotason sopimuksia. Tämän ajatellaan helpottavan asioita työpaikalla ja lisäävän tuottavuutta. Totuus taitaa kuitenkin olla, että tuottavuuden lisäystä haetaan säästöistä, joita heikommat työehdot työnantajalle tuovat.
Työnantajapuoli kuitenkin kertoo suureen ääneen, kuinka työehtosopimuksista luopumisen tavoitteena ei ole heikentää työehtoja. Voi olla, että osa työnantajista olisi valmis sopimaan nykyisenkaltaisista työehdoista, mutta tuskin kaikki. Muutenhan yhteisiä, kaikkia sitovia pelisääntöjä ei tarvitsisi lähteä purkamaan.
Jos etuuksia tarjotaan työnantajan toimesta, voi työnantaja päättää myös niiden poistamisesta, jos siltä tuntuu. Varmempaa kuin luottaa hyväntahtoisuuteen on rakentaa valtasuhteita tasapainoittavia elementtejä. Tasapainoa on rakennettu työntekijöiden oikeudella järjestäytyä ja edustaa kollektiivisesti etujaan solmimalla työehtosopimuksia.
Työehdoista sopimista on säädeltävä tarkasti, jotta työntekijöitä voidaan suojata työnantajan vallankäytöltä. Työntekijät järjestäytyivät sata vuotta sitten ammattiliitoiksi parantaakseen neuvotteluasemaansa suhteessa työnantajaan ja samasta asiasta on edelleen kysymys. Valta ei ole itsetarkoitus, se on vain väline tavoitteiden toteuttamiseksi ja työelämän oikeudenmukaisuuden ja tasapainon varmistamiseksi.
Itse työehdoistaan neuvotteleva it-alan huippuosaaja ja osa-aikatyötä tekevä SAK:laisen liiton jäsen ovat hyvin eri asemassa asioista sovittaessa. Aidon sopimisen ja hyvän sopimuksen lähtökohta on, että osapuolet ovat tasaveroisessa asemassa suhteessa toisiinsa. Työpaikalla ja työsuhteessa näin ei ole. Työnantajalla on neuvottelutilanteessa selkeä etu tiedoissa, taidoissa ja vaikutusvallassa.
Työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa omiin työehtoihinsa, työn organisointiin ja yrityksen kulttuuriin on pikemminkin lisättävä kuin vähennettävä. Ilman yhteisiä sopimuksia kehitys kulkee väärään suuntaan.
