Lakimuutos kahmaisisi yksittäiseltä työntekijältä tuhansia euroja – ehkä myös sinulta

Syksyksi on ennustettu yt-neuvotteluiden sumaa. Näyttöjä tästä on jo.

Yhteistoimintaneuvotteluiden tai toiselta nimeltään muutosneuvotteluiden ikävä ominaisuus on, että ne ovat kuin rypälepommeja. Kun yksittäisen ahkeran työntekijän työsuhde loppuu tai hänet lomautetaan, koskettaa se koko perhettä ja jopa lähiomaisia. Työttömyys saattaa pistää elämän kokonaan uusiksi – varsinkin jos säästöjä tai tukiverkostoa ei ole.

Osa laskusta tulee yhteiskunnan maksettavaksi.

Kun työntekijöitä irtisanotaan tai lomautetaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä, käytetään perusteena käytännössä pitkälti työnantajan arviota yrityksen nykytilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä.

Suomessa perinteisesti kiitettävän usein yt-neuvotteluissa on ymmärretty päätyä viime kädessä lomautuksiin irtisanomisten sijaan.

On käsitetty, että taloudelliset ennusteet elävät ja ovat epävarmoja. Kun nousukausi taas alkaa, ammattitaitoisen työvoiman takaisin hankkiminen kustantaa sekin euroja. Maltti on valttia, myös yt-neuvotteluissa.

Irtisanottava voi menettää tuhansia euroja

Hallitus haluaa seuraavaksi heikentää yt-lakia monilla eri tavoilla. Viime viikolla päättynyt lain lausuntokierros poiki lausuntopalveluun kaikkiaan 39 lausuntoa. Silmiinpistävää oli se, että nämä tulivat pääosin työmarkkinakentältä ja ne edustivat voimakkaasti vastakkaisia näkemyksiä.

Muidenkin kuin työmarkkinajärjestöjen olisi suonut lausuvan jotakin näistä heikennyksistä, joilla on kauaskantoisia ja riipiviä seurauksia. Muutosneuvotteluiden määräaikojen lyhentäminen veisi käytännössä irtisanottavilta tuhansia euroja. Lain soveltamisrajan nostaminen tiputtaisi suurimman osan yrityksistä pois lain piiristä, jolloin työpaikoilla ei esimerkiksi tarvitsisi käydä yt-neuvotteluja kuin hyvin harvoissa tapauksissa.

Kun tähän yhtälöön ynnätään kaikki muut jo tehdyt sekä tulevat työttömyys-, sosiaali- ja työsuhdeturvan heikennykset, pitäisi useamman puntin tutista.

Irtisanottavien toimeentulon heikentäminen siirtämällä tonnikaupalla rahaa työntekijän taskusta yritykselle ei vain ole reilua.

Suosittelenkin kaikkia kurkkaamaan Lausuntopalvelu.fi-palveluun tässä ja muissakin asioissa. On varmasti silmiä avaavaa nähdä, ketkä ja miten meidän kaikkien yhteisistä asioista lausuvat.

Väitän, että ammattiyhdistysliikkeen ei tarvitse hävetä lausumisiaan tästä lakihankkeesta. Irtisanottavien toimeentulon heikentäminen siirtämällä tonnikaupalla rahaa työntekijän taskusta yritykselle ei vain ole reilua. Käypä itse arvioimassa väitteeni!

Inhimillistä vuoropuhelua

Yt-laki on yksi työelämän perustuslaeista työelämän epävarmimmassa arjessa. Koetut yt-neuvottelut mahdollisine rankkoine irtisanomisineen heikentävät tutkitusti työilmapiiriä pitkäkestoisesti. Tätä tosiasiaa ei muuteta edes yrityskonsulttien ajamilla nopeilla ja rohkeilla toimenpiteillä.

Työpaikan vuoropuhelussa työntekijä arvostaa aina lopulta inhimillisyyttä, myös yhteistoimintaneuvotteluissa. Onhan työntekijä ihminen. Ei numero.

Seuraavaksi yt-lakimuutosta arvioidaan vielä lausuntojen pohjalta. Toivottavasti siinä työssä otetaan viimein huomioon myös työntekijäpuolen näkemyksiä muutosehdotuksineen. Eduskuntaan esityksen on alustavan aikataulun mukaan tarkoitus mennä viikolla 48.

Lakiheikennysten olisi tarkoitus tulla voimaan 1.7.2025. Armonaikaa on siis ensi kesään. Eduskunnalla on tässä toki viimeinen päätäntävalta, joten tarkkaile kansanedustajasi suhtautumista lakimuutokseen ja ole tarvittaessa yhteydessä. Kansanedustajakin on ihminen.

Hallituksen yhteistoimintalakiin haluamat muutokset

• Yt-lakia sovellettaisiin jatkossa yhä harvemmilla työpaikoilla. Hallituksen esityksen mukaan lakia pitäisi soveltaa nykyisen 20 työntekijän sijaan vasta vähintään 50 työntekijän yrityksissä ja yhteisöissä.
• Lain edellyttämiä muutosneuvottelujen vähimmäisaikoja lyhennettäisiin puolella. Kuuden viikon neuvotteluaika lyhenisi kolmeen viikkoon, 14 päivää typistyisi 7 päiväksi.

Tutustu SAK:n antamaan lausuntoon.