Kuntoutus on erinomainen keino edistää työllistymistä
Työttömät kertovat SAK:n helmikuussa julkaisemassa laajassa kyselytutkimuksessa työttömyyden syistä, että merkittävin este heidän työllistymisessään on liian huono terveydentila.
Terveysongelmien merkitys korostuu entisestään pitkäaikaistyöttömillä. Kun vastaajan työttömyys on kestänyt yli vuoden, liian huono terveydentila on yleisin mainittu este työllistymiselle. Alle vuoden työttömänä olleiden keskuudessa se on vasta yhdeksänneksi yleisin syy.
Tulokset eivät ole yllättäviä, koska myös muu tutkimus osoittaa, että työttömien terveys on työllisiä heikompi ja terveysongelmat haittaavat työttömien työllistymistä. Johtuuko tämä siitä, että työttömäksi jää sairaampia ihmisiä vai lisääkö työttömyys terveysongelmia? On vaikeaa erottaa, kumpi näistä on muna ja kumpi kana.
Liina Junnan väitöstutkimuksen (2022) mukaan työttömyyttä edeltäneet terveyserot sekä erot esimerkiksi koulutuksessa ja työhistoriassa vaikuttavat työttömien ja työllisten välisiin terveyseroihin. Toisaalta Junnan tutkimuksen tulosten perusteella myös työttömäksi jääminen itsessään näyttää vaikuttavan haitallisesti mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön.
Olisi siis erittäin tärkeää, että työttömyys ei pitkittyisi. Työllisyyspalveluissa tuleekin kartoittaa aina henkilön työ- ja toimintakyky heti työttömyyden alussa. SAK ehdottaa, että jokainen työtön ohjataan työkykypainotteiseen terveystarkastukseen viimeistään, kun työttömyyttä on jatkunut kaksi kuukautta.
Tämä edellyttää, että Sanna Marinin hallituksen luoma pohjoismainen työvoimapalvelumalli saadaan aidosti toimimaan. Mallissa jokainen työtön tulisi kohdata kasvokkain työttömyyden alussa, jotta esimerkiksi juuri mainitut haasteet työ- ja toimintakyvyssä saataisiin tunnistettua. Helsingin Sanomat kirjoittaa, että uudesta lainsäädännöstä huolimatta työttömien ensimmäisistä tapaamisista vain kolmasosa on toteutettu kasvokkain ja muut puhelimitse.
Mutta pelkkä terveystarkastuskaan ei riitä, vaan havaittuihin terveyden ja toimintakyvyn haasteisiin tulee saada apua ja hoitoa. Tavoitteena tulee olla työttömän ohjaaminen ja kannustaminen kohti työkyvylle sopivaa työtä.
Yksi tehokas keino on kuntoutus, johon työtön tuleekin aina tarvittaessa ohjata. Ammatillista kuntoutusta järjestävät kuntoutujan tilanteen mukaan esimerkiksi Kela ja työeläkevakuuttajat. Tilanteesta ja palvelutarpeesta riippuen myös toimintakykyä parantavaa kuntoutusta pitää olla saatavilla oikea-aikaisesti.
Kuten Liina Junnan tutkimuksessa, koulutustaustan vaikutus näkyy myös SAK:n helmikuisen kyselytutkimuksen tuloksissa. Aineistossa ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden joukossa terveydentilansa huonoksi tai erittäin huonoksi kokee 17 prosenttia. Sen sijaan vain perusasteen varassa olevista näin kokee jopa 39 prosenttia.
Kuntoutus on toimiva ratkaisu yhtälöön, jossa työllistymisen haasteet kietoutuvat sekä terveysongelmiin että työmarkkinoiden kannalta puutteelliseen osaamiseen. Koulutuksen osuutta ammatillisen kuntoutuksen muotona tuleekin lisätä seuraavalla hallituskaudella.
