Kuntavaaleissa on kyse palveluista ja työpaikoista
Heti huhtikuun puolivälin jälkeisenä sunnuntaina Suomessa pidetään kuntavaalit, jos koronatilanne suo. Tätä kirjoittaessani tammikuussa näyttää siltä, että vaalit voidaan järjestää sovittuna aikana, mutta esimerkiksi suuret vaalitilaisuudet taitavat jäädä tällä kertaa pitämättä. Ainakin jos viranomaisten ohjeistuksia noudatetaan.
Jo koko 2000-luku on puhuttu, että vaalit ratkaistaan sosiaalisessa mediassa. Itse en ole väitettä täysin allekirjoittanut. Tämän vuoden vaaleissa siitä saattaa kuitenkin tulla ainakin aikaisempaa enemmän totta, jos koronatilanteen takia vaalikamppailu siirtyy entistä enemmän sähköisille areenoille.
Kunnissa tärkeintä on – jo kuntalain mukaan – edistää kuntalaisten hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa. Edelleen laki määrää, että palvelut – jotka ovat kunnan toiminnan ytimessä – on järjestettävä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävästi. Äänestäjien on siis syytä selvittää, miten puolueet ja valitsijayhdistykset eri kunnissa vastaavat lain määräyksiin. Kyse on myös siitä, miten äänestäjät arvottavat ja arvioivat annettuja vaalilupauksia.
Vaikka kuntavaalien tärkein asia on tuo edellä kuvattu, on niillä myös yleispoliittista merkitystä. Kun puoluejohtajat kokoontuvat medioiden tentattaviksi vaalihuoneistojen sulkeuduttua, kuullaan monenlaisia kommentteja siitä, miksi meidän puolueelle kävi kuten kävi – voitettiin tai hävittiin. Tuoretta kuntavaalitulosta halutaan verrata niin edellisiin kuntavaaleihin, edellisiin eduskuntavaaleihin kuin viimeaikaisiin gallupeihin. Varmasti mediankin vaikutusta tuodaan esiin.
Jokainen puolue yrittää hakea näistä vertailuista, sekä omista että muiden tekemistä, mahdollisimman tyydyttävän selityksen tulokselleen. Ehkä torjuntavoitto-sanakin vilahtaa taas puoluejohtajien puheissa.
Mutta onko kuntavaalien tuloksella oikeasti vaikutusta maan hallituksen ja eduskunnan toimintaan? Varmasti on, vaikkei kuntavaaleissa valtakunnan politiikasta olekaan kyse. Jos hallituspuolueet saavat vaalivoiton – miten se sitten lasketaankin – asianomaiset puolueet voivat kertoa politiikkansa onnistuneen. Jos taas oppositiossa lasketaan vaalivoiton tulleen, hallitus tietenkin saa sapiskaa harjoittamastaan politiikasta.
Spekulaatiot saanevat lisää kierroksia, kun hallitus-oppositio -asetelmasta siirrytään yksittäisten puolueiden vaalitulosten arviointiin. Näinhän perinteisesti tapahtuu heti ennakkoäänten tultua julki. Jonkun puolueen puheenjohtajan lähtölaskennan saatetaan arvioida alkaneen ja jonkun toisen taas jatkuvan suotuisissa merkeissä. Näillä spekulaatioilla on kuitenkin hyvin vähän, jos ollenkaan merkitystä siihen, miten kuntalaisten palveluja eri kunnissa tulevina vuosina järjestetään.
SAK korostaa kuntavaaliohjelmassaan erityisesti kolmea asiaa: palvelujen toimivuutta, henkilöstön aseman turvaamista sekä elinvoimaisen kunnan rakentamista. Lisäksi pidämme tärkeänä kuntien vastuulle tulevien työllisyyspalvelujen onnistumista.
SAK on aina korostanut korkean työllisyyden merkitystä hyvinvointiyhteiskunnalle. Näissä talkoissa myös kunnilla on merkittävä rooli. Ei niin, että kuntatyöpaikkoja ulkoistetaan tai yksityistetään, vaan niin, että kunnat luovat mahdollisuuksiensa rajoissa edellytyksiä saada uusia toimivia yrityksiä alueelleen sekä antaa jo alueellaan oleville yrityksille mahdollisuuksia kasvuun ja investointeihin.
Kirjoitus on julkaistu Demokraatissa 28.1.2021
