Koska palkaton työharjoittelu on lainmukainen? – Tarkista se täältä

Ulkomaalaistaustaiset työntekijät ovat ottaneet Maahanmuuttajien työsuhdeneuvontaan tänä vuonna yhteyttä tilanteissa, joissa heille on tarjottu mahdollisuutta ilmaiseen ”työharjoitteluun”. Harjoittelun aikana työntekijällä on työnantajan mukaan mahdollisuus ”näyttää kyntensä” ja saada palkinnoksi työsuhde yrityksestä.

Joissakin tapauksissa yhteydenottaja on halunnut jo etukäteen varmistaa, onko palkaton harjoittelu mahdollinen. Osa yhteydenottajista on ollut tilanteessa, jossa harjoittelu on loppunut ilman luvattua työsopimusta tai palkkaa tehdystä työstä. 

Samantapaisia yhteydenottoja on saanut myös Rikosuhripäivystys, jonka ulkomaalaistaustaisista asiakkaista osa on tehnyt jopa viikkojen ajan palkattomia töitä toiveenaan työsopimus. Jossain vaiheessa työnantaja on kuitenkin vaihtanut työntekijän toiseen ulkomaalaistaustaiseen ”harjoittelijaan” ilman, että hän on maksanut tehdystä työstä korvausta tai tarjonnut lupailemaansa työsopimusta.

Palkattomat työharjoittelut ovat tuttuja myös kantasuomalaisille nuorille ja työttömille. Yhä useampi joutuu palkattomaan harjoitteluun, jossa oppimisesta ei ole tietoakaan. 

Maahanmuuttajien kohdalla on kuitenkin myös viitteitä rankemmasta hyväksikäytöstä: paperittoman tai turvapaikanhakijan saattaa olla vaikea kieltäytyä mahdollisuudesta, eikä hän välttämättä tunne kielitaidottomana suomalaisen työelämän pelisääntöjä.

Koska palkaton harjoittelu on lain mukaista?

Palkattoman harjoittelun lainmukaisuuden voi tiivistää yhteen pääsääntöön: palkaton harjoittelu on mahdollista vain virallisen oppilaitoksen tai TE-toimiston kautta, ja sen on samalla oltava opetuksellista. Harjoittelu on siis aina opintoihin liittyvää tai TE-toimiston kautta sovittua ohjattua harjoittelua.

Lainsäädännössä ei yksiselitteisesti määritellä, mitä harjoittelulla tarkoitetaan. Harjoittelu voi liittyä opintoihin ja olla sen osana. Näin on esimerkiksi kuljetus- ja sosiaalialalla. Harjoittelu voi olla myös sellaista, että sillä pyritään parantamaan harjoittelijan valmiuksia työllistyä ja saada oikea työpaikka. Tällöin harjoittelu on TE-toimiston kautta. 

Olennaista on, että harjoittelijalla on työpaikalla joku, joka tukee, neuvoo ja opastaa häntä työssä. Työpaikalla voi olla myös erityisiä ohjaajia, jotka ohjaavat harjoittelijoita. 

Harjoitteluun sisältyy yleensä myös normaalia työntekoa. Painopiste on kuitenkin selkeästi siinä, että harjoittelijaa opetetaan ja hän oppii uusia taitoja. 

Harjoittelussa on yleensä tukena joko oppilaitos tai TE-toimisto. Tällöin harjoittelijaa myös suojataan tapaturman varalta. 

Soveltuvuutta voi arvioida koeajalla

Työnteon lähtökohtana tulee aina olla, että kun työtä tehdään, siitä on myös maksettava työehtosopimuksen mukainen palkka. Työsuhteen alussa työntekijän kanssa voidaan sopia korkeintaan kuuden kuukauden koeajasta. 

Koeaikana työnantajalla on mahdollisuus selvittää työntekijän ammattitaito ja soveltuvuus tehtävään. Vastaavasti työntekijä pystyy arvioimaan, vastaavatko työ ja työpaikka odotuksia. Koeajalta maksetaan palkkaa aivan normaalisti työehtosopimuksen mukaan. 

Koeaika ei siis ole palkatonta ”harjoittelua”, vaan oikeaa työn tekemistä. Toki koeaikanakin opitaan uusia asioita, mutta koeajan tarkoituksena on työn tekeminen ja tuloksen saavuttaminen. Työnantaja ottaa työntekijän tekemään töitä eikä harjoittelemaan. 

Työntekijä, olethan tarkkana

Jos siis sinulle tarjotaan työharjoittelupaikkaa, muistathan tarkistaa harjoittelusi lainmukaisuuden. Jos näyttää siltä, että työnantaja teettää normaaleja työtehtäviä harjoittelun varjolla, sinulla on oikeus saada palkkaa jo tehdystä työstä. Hyväksikäyttöön ei tarvitse alistua. 

Maahanmuuttajien työsuhdeneuvonnasta saat apua, jos harjoittelun luonne askarruttaa. Neuvonta on perustettu siksi, että neuvomme Suomeen töihin tulijoita, jotka eivät kuulu suomalaisiin ammattiliittoihin. Nimettömänäkin voit soittaa.

Apua saat myös omasta ammattiliitostasi.

Myös lainsäätäjien havahduttava ongelmaan

Työntekijöiden neuvominen ei yksin riitä. Tärkeää on, että myös viranomaisten valvonta olisi mahdollisimman tehokasta. Sen vuoksi työsuojelutarkastuksia tulee lisätä nykyisestä. 

Kun tarkastaja menee työpaikalle, hänen tulee keskustella myös harjoittelijoiden kanssa ja selvittää, onko kyse harjoittelusta vai työn teosta. 

Työlainsäädäntö on tehty työntekijän suojaksi. On tärkeää, että lain noudattamista valvotaan ja harjoittelijoita autetaan. 

Pelisääntöjen selkeyttämiseksi pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa on sovittu työsuhteisuuden määritelmä täsmentämisestä. Toivottavasti eduskunta täsmentää määritelmää niin, että myös lainsäädössä ehkäistään nykyistä tehokkaammin työsuhteen naamioiminen harjoiteluksi. 

Jos kyse ei ole harjoittelusta, on myös nykyistä paremmin turvattava se, että työntekijä saa aina palkan tekemästään työstä. 

Anu-Tuija Lehto
Lakimies

Maaret Pulliainen
Maahanmuuttajien työsuhdeneuvonnan asiantuntija