Koronavirusepidemia on haaste työturvallisuudelle – työnantajan on nyt skarpattava turvallisuustoimissa
Työturvallisuudesta huolehtiminen on tärkeää aina, mutta nyt koronavirusepidemian aikana se on erityisen tärkeää. Lain mukaan työnantaja on vastuussa siitä, että työympäristö on turvallinen. Jokainen työntekijä puolestaan vastaa omalta osaltaan, että noudattaa työnantajan ohjeita.
Lainsäädännössä peruslähtökohta on tämä: Työnantajan täytyy selvittää työssä esiintyvät työntekijän henkistä sekä fyysistä terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä uhkaavat tekijät ja sen jälkeen ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin niiden poistamiseksi tai vähentämiseksi.
Kun riskit ovat tiedossa, työnantajan täytyy suunnitella, valita, mitoittaa ja toteuttaa työolojen parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet sekä seurata niiden vaikutusta. Tähän työhön osallistuu myös työterveyshuolto ja muitakin asiantuntijoita täytyy tarvittaessa käyttää apuna. Työsuojeluvaltuutettujen ja muiden työsuojeluyhteistoimintaan osallistuvien mukaan ottaminen on onnistumisen kannalta oleellista.
Se, millä keinoilla työturvallisuutta parannetaan, riippuu paljon itse vaaratekijästä sekä työtehtävästä ja työn luonteesta. Myös työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat täytyy huomioida.
Tärkeintä on poistaa riski tai estää sen syntyminen. Jos tämä ei ole mahdollista, pitää miettiä vaihtoehtoisia ratkaisuja, kuten riskilähteen eristäminen ja muut tekniset ratkaisut tai työprosessien ja työtapojen muutokset. Viime kädessä kyseeseen tulee työntekijän suojaaminen henkilökohtaisilla suojaimilla.
Työajoista johtuvat kuormitustekijät on myös huomioitava
Voimaan tulleiden valmiuslakien vuoksi joissakin ammateissa joudutaan todennäköisesti tekemään ylipitkiä työvuoroja vähemmillä lepotauoilla. Työntekijän jaksaminen joutuu koetukselle. Työturvallisuuslaki korostaa, että myös työajoista johtuvat kuormitustekijät täytyy ottaa huomioon osana vaarojen arviointia. Työnantajan täytyy huolehtia työstä aiheutuvan kuormituksen tasaisesta jakautumisesta ja työntekijän mahdollisuudesta palautua työn rasituksista.
Koronaviruksen leviämisen estämisessä suojainten käyttö on puhututtanut paljon. Suojainten tulee aina olla oikean tyyppisiä, niitä tulee olla riittävästi ja niiden käyttöön on perehdytettävä erittäin huolellisesti. Ylipäänsä kaikissa turvallisuustoimissa perehdyttäminen on tehtävä huolella. Parhainkaan suojain ei suojaa, jos sitä ei käytetä oikein – yksikin virhetoiminto voi tehdä tyhjäksi koko suojauksen. Tästä voit katsoa, mitä asetus sanoo suojainten valinnasta ja käytöstä.
Perehdyttämiseen ei panosteta työpaikoilla riittävästi
Perehdyttämisessä on kautta aikojen ollut parannettavaa, eikä siihen ei ole panostettu riittävästi työpaikoilla. Oli sitten kyseessä suojain, apuväline, työmenetelmä, kone, laite tai ohjelmisto. Sen merkitys on kuitenkin todella suuri. Hyvä perehdyttäminen on keskeinen osa työturvallisuutta. Se saa aikaan parempaa ja virheettömämpää työn laatua, lisää työn sujuvuutta, tekee varmemman ja luottavaisemman olon työntekijälle ja työnantajalle.
Jo ennen tätä pandemiaa kaikenlaisissa työsuojelutoimenpiteissä hyvä perehdyttäminen mukaan lukien on ollut tehostamisen tarvetta: SAK:n vuoden 2018 työolobarometrin mukaan puolet vastanneista työntekijöistä oli huolissaan työn vaikutuksista terveyteensä. Neljä vuotta aiemmin näin vastasi 40 prosenttia työntekijöistä.
Perehdyttämisen tueksi on syytä tehdä kirjallinen suunnitelma, jota noudattamalla taataan kaikkien olennaisten seikkojen läpi käyminen. Kiireessäkin perehdyttämiseen uhrattu aika tulee moninkertaisena takaisin muun muassa paremman työturvallisuuden ja vähempien virheiden ja häiriöiden takia. Koronaepidemian aikana myös korostuu, että työsuojeluasioista viestitään organisaation sisällä tehokkaasti ja niistä keskustellaan työntekijöiden kanssa.
Aiheesta voi lukea lisää työsuojeluhallinnon sivuilta ja työterveyslaitoksen sivuilta. Lue myös juttu Mikä avuksi, jos pelko koronatartunnasta ahdistaa työssä.
