Koronakriisipaketilla rakennetaan luottamusta tulevaan
Tänään julkistettu työmarkkinajärjestöjen ehdotus määräaikaisista keinoista sopeutua pandemian aiheuttamaan taloudelliseen shokkiin on järeä kokonaisuus, jonka tarkoitus on lievittää yritysten ahdinkoa, turvata työpaikkoja, nopeuttaa talouden palautumista epidemiasta ja ennen kaikkea vahvistaa luottamusta tulevaan. Se on palkansaajille monella tapaa raskas kokonaisuus, mutta näissä oloissa se on tarpeellinen.
Kun monilla työpaikoilla asiakkaat ovat kadonneet tai toiminta nopeasti ajettu alas, niin tässä tilanteessa työntekijät ymmärtävät nopeiden toimien tarpeen. Nyt pitää turvata työntekijöiden toimeentuloa ja yrittää välttää irtisanomiset ja turhat konkurssit.
Työnantajien sivukulujen alentaminen vahvistaa yritysten taloutta
Ensinnäkin työnantajien työeläkemaksuja alennetaan määräajaksi noin miljardin euron edestä. Tarkoitus on tukea yritysten taloudellista tilaa, jotta ne selviäisivät epidemian aiheuttaman talouden äkkipysähdyksen yli ja työttömyys ei lähtisi kasvuun.
Tämä työnantajien sivukulujen alennus rahoitetaan syömällä työeläkerahastoja. Työeläkejärjestelmässä ei kuitenkaan ole ylimääräistä rahaa. Eläkemaksuissa oli korotuspainetta jo aiemmin ja nyt pörssiromahdusten myötä rahastot ovat pienentyneet. Sen takia on välttämätöntä, että tämä tilapäinen maksualennus paikataan myöhemmin. Siksi samalla sovittiin vajeen paikkaamisesta työnantajien korotetuilla maksuilla tulevaisuudessa. Kyse ei siis lopulta ole tulonsiirrosta yrityksille, vaan pikemminkin järjestely, jossa työnantajien maksutaakkaa siirretään myöhempään.
Vaikka kyse on tilapäisestä muutoksesta, tällainen työnantajamaksujen siirto on järeä toimi, jota ei kevein perustein tule käyttää. Työnantajamaksujen siirtäminen vaikuttaa helposti ostovoimaan ja työvoimakustannuksiin enemmän kuin työehtoneuvotteluissa tehdyt palkkaratkaisut. Sen takia maksumuutoksia tulisi tehdä vain harkiten ja työmarkkinajärjestöjen sopimuksella, jotta niillä ei tosiasiassa vesitettäisi työehtosopimusosapuolten sopimusautonomiaa.
Lomautusten nopeuttamisella helpotetaan yritysten sopeutumista kysyntäshokkiin
Toisena keskeisenä osana on lomautusten nopeuttaminen ja joustavoittaminen määräajaksi. Tarkoitus on helpottaa yritysten sopeutumista epidemian aiheuttamaan kysynnän vähenemiseen. Lomautukset ovat aina ikäviä, mutta ne ovat kuitenkin palkansaajillekin parempi kuin irtisanomiset tai yrityksen konkurssi.
Pidän tätä muutosta ehdottoman tarpeellisena, mutta tämä on kiistatta tässä kokonaisuudessa palkansaajien kannalta raskain toimenpide. Käytännössä lomautusten nopeuttaminen tarkoittaa sitä, että palkanmaksu loppuu aiemmin ja työsuhdeturva heikkenee.
Työttömyysturvan omavastuupäivien poisto on laiha lohtu
Samalla kuin lomautuksia helpotetaan, palkansaajien toimeentuloa turvataan poistamalla työttömyysturvan omavastuu määräajaksi, lyhentämällä ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa ja vähentämällä koeaikapuruista seuraavia työttömyysturvan karensseja. Tarkoitus on lieventää lomautusten ja irtisanomisten taloudellisia vaikutuksia työttömään.
Nämä ovat kuitenkin suhteellisen pieniä toimia. Jos lomautusten nopeuttamisen takia palkanmaksu katkeaa viikkoja aiemmin, niin työttömyysturvan viiden omavastuupäivän poistuminen on tietysti yksilötasolla laiha lohtu.
Kokonaisuus on epätasapainoinen yritysten eduksi – ja tällä kertaa se on myös palkansaajien etu
Yritysten kuluja leikataan ja työsuhdeturvaa heikennetään. Kokonaisuus on siis kiistatta epätasapainoinen yritysten eduksi. SAK on kuitenkin tässäkin asiassa lähtenyt työntekijöiden edunvalvonnasta. Tällä kertaa palkansaajien etu on kuitenkin pitkälti sama asia kuin yritysten etu. Konkurssien välttäminen on meidän yhteinen etumme, koska ilman yrityksiä ei ole työpaikkojakaan.
Tarkoitus on luoda yrityksille silta yli vaikeiden aikojen, jotta epidemian jälkeen talous voisi mahdollisimman nopeasti palautua ennalleen. Ilman tällaisia ratkaisuja riskinä olisi pitkä ja syvä lama, jossa työllisyys jäisi pysyvästi nykyistä matalamme tasolle.
On tärkeä huomata, että tässä esitetyt muutokset, sekä parannukset että heikennykset, ovat luonteeltaan määräaikaisia. Tämä on tarkoitettu tilapäiseksi kriisipaketiksi.
Kysyntäelvytystä tarvitaan myös, mutta sen aika ei ole vielä
Tässä paketissa pääpaino on siis yritysten kriisikestävyyden vahvistamisessa. Tarkoitus on mahdollistaa yritysten säilyminen yli epidemian. Myöhemmässä vaiheessa tullaan varmasti tarvitsemaan myös elvytystä, jolla tuetaan kotimaista kulutusta ja kysyntää. Vielä ei kuitenkaan ole sen aika, koska nyt ongelmana ei ole se, että kuluttajilla ei ole haluja tai rahaa kuluttaa. Nyt kuluttamisen ja työskentelyn esteenä on epidemia ja siihen liittyvät rajoitustoimet.
Sopimusyhteiskunta osoittaa taas arvonsa
Tällaisessa kriisissä sopimusyhteiskunta osoittaa taas arvonsa. Kun luottamusta rakennetaan sopimalla yhdessä myös rauhallisina aikoina, on kriisissä helpompi tehdä yhdessä vaikeitakin ratkaisuja. Yhdessä sopimalla vaikeiden päätösten vastuu jaetaan yhdessä ja niiden toimeenpano on helpompaa.
Kukaan ei vielä tiedä, miten laaja, syvä tai pitkäkestoinen talousshokki pandemiasta aiheutuu. Sen takia ei ole varmuutta myöskään siitä, ovatko nämä toimet riittäviä. Tällä hetkellä lähtökohta on kuitenkin lyhyt ja raju shokki. Tämän paketin on tarkoitus rakentaa siltaa yrityksille pahimman shokin yli, jotta epidemian väistyttyä talous ja työllisyys elpyisi.
