Korona ei näytä heikentäneen Suomen kilpailukykyä
Akuuteimman koronaepidemian hellitettyä kesällä ja alkusyksystä heräsi huoli Suomen hintakilpailukyvystä. Yksi lähtölaukaus keskustelulle oli Suomen Pankin kesän talousennuste ja Lauri Kajanojan blogikirjoitus, jossa arvioitiin Suomen hintakilpailukyvyn heikkenevän. Keskustelu otti luontevasti vauhtia syksyllä esillä olleista isoista yt-uutisista.
Kilpailukyky on tärkeä asia, mutta siihen liittyvä huoli tuntuu vähän ylimitoitetulta. Tällaisessa tilanteessa talouskehitys ja irtisanomiset johtuvat lähinnä siitä, että pandemian myötä kysyntä on monilla aloilla romahtanut. Talous on sukeltanut kaikkialla koronakriisin takia.
Kuten kilpailukyvyn heikkenemisestä varoittanut Lauri Kajanoja blogissaan huomautti, ”talouspolitiikassa on tällä hetkellä tärkeintä tukea talouden ja työllisyyden elpymistä lyhyellä aikavälillä, eikä kustannusten nousu muihin maihin nähden ole akuutti huoli”.
Toki on vastuullista kiinnittää huomiota myös pinnan alla kyteviin ongelmiin jo ennen kuin ne muuttuvat akuuteiksi. Siksi olenkin seurannut erityisellä mielenkiinnolla nyt syksyllä julkaistuja talousennusteita myös kilpailukyvyn näkökulmasta. Ennusteiden tilannekuva on muuttunut hiukan valoisammaksi kuin alkukesästä.
Talouden suuri kuva on pysynyt toki samana siinä mielessä, että koronakriisi supistaa taloutta rajusti tänä vuonna ja siitä elvytään ensi vuonna vain osittain, mutta ilmiön mittakaava on muuttunut parempaan suuntaan. Siinä missä kesällä odotettiin talouden sukeltavan syvälle ja kuopan umpikuromisessa menevän vuosia, niin nyt talouden ennustetaan elpyvän viime vuotta korkeammalle tasolle jo vuonna 2022. Näkymä on edelleen huono, mutta paljon vähemmän huono kuin mitä muutama kuukausi sitten pelättiin.
Positiivisempi kuva talouden kehityksestä heijastuu tuottavuuden kautta myös kilpailukykymittareihin. Näin eri talousennustajat nyt summaavat odotuksia:
Etla, 14.9.2020: ”Arviomme mukaan Suomen hintakilpailukyky pysyy lähes ennallaan vuosina 2020–2021. Arvioon sisältyy kuitenkin tällä kertaa poikkeuksellisen paljon epävarmuutta.”
PTT, 15.9.2020: ”Kokonaisuutena Suomen hintakilpailukyky ei ole todennäköisesti merkittävästi muuttumassa ja Suomen vienti toipuu, kunhan kansainvälinen kysyntä palautuu. Hereillä toki täytyy tulevien palkkaratkaisujen kanssa olla.”
Palkansaajien tutkimuslaitos puolestaan korostaa, että koronakriisin vaikutuksia kilpailukykyyn ei ole vielä mahdollista arvioida, koska kilpailukykymittarit riippuvat tuottavuudesta, joka kehittyy kaikissa maissa poikkeuksellisella tavalla toimialarakenteen tilapäisten muutosten takia. Tähänkin arvioon on helppo yhtyä. Näissä olosuhteissa tuottavuustilastojen tulkinta ja tuottavuuden ennustaminen on poikkeuksellisen hankalaa.
Uusien ennusteiden valossa Suomen kilpailukyky ei näytäkään siis heikkenevän. Toki epävarmuus on edelleen isoa ja siksi riski kilpailukyvyn heikkenemisestä on olemassa.
Kilpailukyvyn kehityksen suhteen on syytä pysyä hereillä, mutta panikointiin ei ole mitään syytä.
