Kehitysajatuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunnan vaikuttavuuden lisäämiseksi – YK:n foorumi koolla New Yorkissa
YK:n kestävän kehityksen korkean poliittisen tason foorumin (High Level Political Forum on Sustainable Development – HLPF) alussa kansainvälinen kestävän kehityksen yhteistyöfoorumi Stakeholder Forum for a Sustainable Future järjesti tilaisuuden, jolla oli kaksi tavoitetta. Ensinnäkin oppia toisilta kestävän kehityksen sihteeristöiltä tai vastaavilta alustoilta hyviä käytäntöjä kestävän kehityksen toimeenpanosta yhdessä sidosryhmien kanssa. Toiseksi arvioida, tarvitaanko tälle multi-stakeholder -verkostolle pysyvämpi rakenne. Meillä oli ilo toimia tilaisuudessa Suomen kestävän kehityksen toimikunnan edustajina. Yhtenä tilaisuuden keskeisenä teemana oli kansallisten toimikuntien työn vaikuttavuus ja niiden vahvistaminen.
Suomen kestävän kehityksen toimikunta perustettiin vuonna 1993, pian Rion ympäristö- ja kehityskonferenssin jälkeen. Näin ollen se on yksi pisimpään toimineista toimikunnista. Tilaisuus herätti meissä muutamia kehittämisideoita Suomen jo hyvin toimivan kestävän kehityksen toimikunnan kehittämiseksi edelleen.
Kansallisen kestävän kehityksen toimikunnan työn vaikuttavuudelle on nyt paremmat edellytykset kuin milloinkaan aikaisemmin. Suomen uuteen hallitusohjelmaan on kirjoitettu tavoite, että Suomi on vuonna 2030 sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Tässä yhteydessä on tärkeää muistaa YK:n korkean poliittisen tason forumin hengessä, että kestävä kehitys on ennen kaikkea globaali asia. Sen lisäksi että Suomi on sitoutunut toteuttamaan kestävän kehityksen tavoitteita omassa kansallisessa toiminnassaan, tulee sen myös huolehtia kehitysyhteistyön ja muun kansainvälisen yhteistyön vaikuttavuudesta.
Suomi tähtää hallitusohjelmassaan YK-sitoumuksen mukaiseen tavoitteeseen käyttää 0,7 % bruttokansantuotteesta kehitysyhteistyöhön sekä osoittaa 0,2 % bruttokansantulosta tukena vähiten kehittyneille maille. Sukupuolinäkökulman vahvistamiseksi kehitysyhteistyössä Suomi tavoittelee EU:n linjauksen mukaisesti vaiheittain sitä, että uusista hankkeista 85 % sisältää sukupuolten välistä tasa-arvoa edistäviä tavoitteita ja sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistamista kaikessa kehitysyhteistyössä. Mielestämme on hienoa, että Suomi sitoutuu kansainväliseen kehitysrahoitustavoitteeseen. Avoimeksi kuitenkin jää millä aikataululla Suomi tähtää 0,7 % tason saavuttamiseen. Kestävän kehityksen globaalilla toimeenpanolla on kiire. Tässä Suomen kansallinen kestävän kehityksen toimikunta voisi toimia kehityspoliittisen toimikunnan tukena kirittämässä.
Hallitusohjelmassa velvoitetaan kehitysyhteistyövaroin tuettavia yrityksiä noudattamaan verovastuullisuuden ja avoimuuden kriteereitä sekä edistämään ihmisoikeuksia ja Suomen kehityspolitiikan tavoitteita. Tässä tulisi huomioida myös ympäristön ja säällisen työn kannalta vastuullinen toiminta ja hankintaketjut.
Voisiko kansallinen kestävän kehityksen toimikunta esimerkiksi seurata, miten verovaroin tuettavien yritysten toimenpiteet edistävät kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa? Samoin kestävän kehityksen toimikunnan tulisi saada resurssit siihen, että erityisesti yritysten, mutta myös muiden toimijoiden, tekemät yhteiskuntasitoumukset ovat kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisia.
Suomen hallitusohjelman tavoitteena on myös systemaattisesti vahvistaa kansalaisyhteiskunnan tilaa ja toimintaedellytyksiä Suomessa ja maailmalla. Yhtenä hyvänä esimerkkinä on hallitusohjelmassakin mainittu kansalaisjärjestöille suunnatun kehitysyhteistyörahoituksen nostaminen. Näin Suomi osoittaa toimivansa kansallisen kestävän kehityksen toimikunnan hengessä myös kehitysyhteistyössä. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan keskeisenä toimintaperiaatteena on demokraattisuus ja osallistavuus. Kestävän kehityksen toimikunnan toimintapa on jo sellaisenaan vientituote demokraattisen päätöksenteon edistämiseksi maailmalla. Parhaillaan meneillään oleva YK:n kestävän kehityksen korkean tason foorumin Suomen delegaation kokoonpano on hyvä esimerkki kansalaisyhteiskunnan osallistamisesta.
Koska Suomessa on nyt kaikkien aikojen kunnianhimoisin hallitusohjelma kestävän kehityksen toteuttamisen suhteen, on tärkeää, että kestävän kehityksen toimikunta ottaa vahvan roolin hallitusohjelman kirittämisessä toimeenpanoon. On muistettava, että Suomen toimeenpanon onnistuminen edellyttää kunnianhimoisia toimia sekä kansallisessa politiikassa että kehityspolitiikassa. Uuden hallituksen vastuu on suuri. Jos kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa ei seuraavan neljän vuoden aikana tapahdu merkittävää vaikuttavuuden kasvua, ollaan ilmastonmuutoksen torjunnan ja luonnon monimuotoisuuden pelastamisen osalta auttamattoman myöhässä. Tällä olisi puolestaan negatiivisia vaikutuksia esimerkiksi köyhyyden ja nälän poistamiseen, säälliseen työhön, terveyteen ja vesiturvaan, koulutukseen, tasa-arvoisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen liittyvien tavoitteiden toteuttamiseen.
Pitkäaikaisina Suomen kestävän kehityksen toimikunnan jäseninä seisomme vahvasti toimikunnan takana ja olemme valmiita kehittämään sitä. Toivomme vahvempaa kestävään kehitykseen sitoutumista ulko- ja kehityspolitiikassa. Kannatamme myös seminaarissa käsiteltyä parhaiden käytäntöjen jakamisen edistämistä. Vaikka Suomenkin kestävän kehityksen toimeenpanossa on parannettavaa, on meillä silti paljon annettavaa muille maille.
Tekstin ovat tuottaneet yhdessä Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pitkäaikaiset jäsenet SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Pia Björkbacka ja WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder, jotka osallistuvat parhaillaan YK:n kestävän kehityksen korkean poliittisen tason foorumiin New Yorkissa.
