Kauppa- ja geopolitiikkaa Länsi-Afrikassa
Viime viikolla olin työmatkalla Afrikassa. Matkan kohteena olivat Togon pääkaupunki Lome ja Ghanan pääkaupunki Accra. Näissä kahdessa Länsi-Afrikan maassa olot ovat vielä suhteellisen rauhalliset, vaikka naapurimaissa levottomuuksia on ja raja-alueilla levottomuudet levittäytyvät yli rajojen.
Suomalainen ammattiyhdistysliike on tehnyt kehitysyhteistyötä afrikkalaisten ammattiliittojen ja ay-organisaatioiden kanssa yli neljäkymmentä vuotta. Toiminta ammattimaistui ja vakiintui, kun Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK perustettiin vuonna 1986. Tänä päivänä SASKin jäseninä on ammattiliittoja kaikista kolmesta keskusjärjestöstä. Keskusjärjestöistä SAK ja STTK ovat myös SASKin jäseniä.
Itse olen ensimmäisen kerran ottanut tuntumaa Afrikan ay-liikkeeseen 90-luvun loppupuolella Tansaniassa ja Zimbabwessa olleiden hankkeiden kautta. Zimbabwessa ay-liike oli itsevaltias Robert Mugaben hampaissa ja edusti todellista poliittista oppositiota autoritäärisessä maassa. Keskusjärjestö ZCTU:n pääsihteeristä Morgan Tsvangiraista tuli myöhemmin demokratialiike MDC:n johtohahmo, joka haastoi Mugabea kahteen otteeseen presidentinvaaleissa. Pääministeriksi asti Tsvangirai pääsi. Hän maksoi kovaa henkilökohtaista hintaa demokraattisesta vakaumuksestaan, tuli pidätetyksi ja hakatuksi useampaan otteeseen, mutta ei luovuttanut. Tsvangirain olen tavannut niin Zimbabwessa kuin Suomessakin, vaikuttava hahmo.
Jos omalta osaltamme voimme olla edistämässä ja vahvistamassa kansalaisyhteiskunnan ja demokratian kehitystä, niin ylpeydellä sen teemme. Riippumaton, vahva ay-liike on olennainen osa toimivaa, uskottavaa demokratiaa. Ay-oikeuksien puolesta taisteleminen, vaikeissakin olosuhteissa, on tarpeellista, ellei jopa välttämätöntä. Ay-liikkeelle sosiaalisen kehityksen ja kunnollisten työolojen edistäminen ja rakentaminen on toiminnan ytimessä, luonnollisesti.
Togossa ja Ghanassa tapasimme niin kansainvälisen kuin paikallisenkin ay-liikkeen edustajia, kansalais- ja kehitysjärjestöjen edustajia, tutkimuslaitosten väkeä sekä hallinnon edustajia. Vierailimme niin Lomen kuin Accrankin satamissa tavaten niin työnantaja- kuin työntekijäpuolta. Molemmissa satamissa töitä tehtiin myös suomalaisilla koneilla. Sementtitehtaallakin kävimme työoloja katsastamassa.
SAK rahoittaa yhdessä monen muun suomalaisen ay-järjestön kanssa hanketta, jossa vahvistetaan useamman Afrikan maan ammattiliittojen kykyä analysoida toteutumassa olevan Afrikan vapaakauppasopimuksen vaikutuksia työntekijöihin. Hankkeella edistetään työntekijöiden oikeuksien vahvempaa huomiointia vapaakauppasopimuksessa ja sen kansallisissa toteutuksissa. Afrikan vapaakauppasopimuksen tarkoitus on lisätä ja vauhdittaa Afrikan sisäistä kauppaa. Kauppa tuo kasvua, kehitystä, vaurautta ja hyvinvointia, mutta sen jakautumisesta oikeudenmukaisesti on pidettävä huolta. Työntekijöiden oikeuksien ja edunvalvonnan merkitys on siinä suurta.
Mitä enemmän Afrikka vaurastuu, sen vähemmän ihmisillä on myös syytä pyrkiä Eurooppaan. Toisaalta Eurooppa myös tarvitsee ja haluaa työvoimaa Afrikasta. Saksalla ja Kanadalla on omat erityiset ohjelmansa, joilla ne värväävät varsinkin hoitoalan työvoimaa. Terveydenhoidon ja hoivan työvoimapula on globaali ja isot vauraat maat ovat vetovoimaisia muuttokohteita. Suomi on kovassa kilpailussa oman työvoimatarpeensa kanssa.
Koulutetun, osaavan väestön muutto on ongelma myös lähtömaille. Miten oman maan tarpeista pidetään huolta, kun parhaat voimat lähtevät? Koronan jälkeinen talouskriisi ja kova inflaatio ovat synkistäneet tilannetta entisestään. Ghana on myös velkakriisissä. Hallitus on uhannut lyhentää velkaa tyhjentämällä työntekijöiden eläkerahastot. Ainakin toistaiseksi ay-liike on kyennyt moiset puuhat estämään.
Matkalla keskusteltiin paljon myös maailman tilanteesta, uudesta geopoliittisesta tilanteesta. Kiina on läsnä Afrikan mantereella taloudellisesti ja poliittisesti. Kovin käytännönläheisesti siihen pääosin suhtauduttiin. Esimerkkinä isännät käyttivät kaivossektoria. Eurooppalaiset firmat eivät enää olleet kiinnostuneet mineraalien kaivamisesta, vaan niiden jalostamisesta. Kaivosten uudet operaattorit tulivat sen jälkeen Kiinasta. Ei Afrikassa naiiveja olla Kiinan suhteen, ei ainakaan yhtään sen naiivimpia kuin vaikkapa meillä täällä Suomessa, jossa kiinalaiset investoinnit akkuteollisuuteen ovat tervetulleita.
Venäjästäkin puhuttiin ja Ukrainan sodasta. Kysyttiin myös, miten me Suomessa pärjäämme pitkän Venäjän maarajan kanssa. Venäjän toimia ei hyväksytty, mutta sotaa katsottiin etäisyydeltä ja siksi asiat näyttävät toisenlaisilta kuin Venäjän kainalosta. Venäjä ei ole taloudellinen peluri Afrikassa, mutta sillä on omat vaikutusvallan taskunsa, isäntien ilmaisua käyttäen ja vapaasti suomentaen.
Matkamme meni Suomessa monen ihmisen ihon alle. Afrikka tuntuu olevan useammalle isolle ihmiselle, varsinkin miehelle, sellainen koodisana, joka aiheuttaa jonkin sortin primitiivireaktion. Aikuisiksi näitä kavereita ei voi oikein kutsua. Rasistisen, vihamielisen ja seksuaalisväritteisen palautteen määrä on ollut poikkeuksellinen. Paljon on töitä jäljellä rasismin ja vihapuheen kitkennässä.
Näinä aikoina tuskin mikään on tärkeämpää kuin se, että entistä paremmin ymmärrämme, mitä maailmassa on tapahtumassa. Mitä eri puolilla maailmaa ja eri organisaatioissa ajatellaan? Ja että myös meitä suomalaisia ja Suomea tunnetaan ja ymmärretään. Ghanan ja Togon matkamme teki tätä omalta pieneltä osaltaan. Jo siksi tämä matka oli tekemisen väärti.
Tärkeää on myös käydä katsomassa, kuinka rahoittamamme projekti edistyy, miten ja mihin rahat käytetään. Rahoittajien sitoutuminen ja omistajuus edistävät hankkeen toteutumista.
Ay-liike on kansainvälinen globaali liike. Siksi on tärkeää olla vaikeissa oloissa toimivien ay-liikkeiden ja -aktiivien tukena. Vahvasta ay-liikkeestä, oli se sitten missä päin maailmaa tahansa, hyötyy myös suomalainen duunari. Siksi(kin) ay-liikkeen kansainvälistä yhteistyötä pitää jatkaa, vaikka joku siitä mielensä pahoittaakin.
