Jatkuvan oppimisen kehittäminen edellyttää pitkäjänteistä työtä, mutta on myös sijoitus tulevaisuuteen
Sanna Marinin hallitusohjelmassa sovittiin jatkuvan oppimisen uudistamisesta. Uudistus päätettiin toteuttaa parlamentaarisesti eli mukana ovat kaikki eduskuntapuolueet. Valmisteluun osallistuivat myös työmarkkinajärjestöt ja muut sidosryhmät asiantuntijaroolissa. SAK on pitänyt uudistusta erittäin kannatettavana ja toivoo sille asetettujen tavoitteiden täyttyvän.
Uudistuksen keskiössä on työikäisten osaamisen kehittäminen ja erityistä huomiota on kiinnitetty koulutuksessa aliedustettujen ryhmien asemaan. Tämä työ saavutti yhden päätavoitteensa 17. joulukuuta, kun yhteiset linjaukset hyväksyttiin. Linjaukset jäivät kiireisellä uutisviikolla vähälle huomiolle, kun samalle päivälle tuli muun muassa hallituksen päätös eläkeputken poistamisesta. Myös ajankohtainen koronauutisointi vei oman osansa.
Jatkuva oppiminen linkittyy vahvasti niin ikääntyneiden palkansaajien työllisyyteen kuin koronaepidemiaan. Ikääntyneiden palkansaajien työllistymisen parantamisessa osaaminen on keskeisessä roolissa. Yli 55-vuotiaiden työllisyyden parantamista koskeneissa neuvotteluissa työntekijäpuoli piti vahvasti esillä osaamisen kehittämistä eri keinoin, esimerkiksi muutosturvaa vahvistamalla. Hallituksen päätöksissä osa esityksistä huomioitiin, mutta hyviä työkaluja jäi vielä käyttämättä.
Jatkuvan oppimisen uudistuksen linjauksissa on useita ehdotuksia, jotka toteutuessaan parantavat yli 55-vuotiaiden mahdollisuuksia osallistua koulutuksiin. Palvelujen saatavuus, ohjaukseen panostaminen ja digitalisaation luomat mahdollisuudet ovat keskeisessä asemassa. Nämä kaikki ovat tärkeitä nyt, kun koronavirus jyllää ja erityisesti sitten, kun epidemiasta on toivuttu.
SAK pitää erittäin tärkeänä, että uudistuksissa huomioidaan myös ihmisten taloudelliset mahdollisuudet osallistua koulutuksiin. Tämä ei tarkoita pelkästään vain koulutuksen aiheuttamia kustannuksia, vaan erittäin tärkeää on turvata toimeentulo opiskelun aikana.
Parlamentaarinen työryhmätyöskentely on toimintatapana haastava, mutta onnistuessaan sen tulokset ovat kestäviä ja kauaskantoisia. Vielä emme osaa sanoa, kuinka hyvin nyt tehty työ kantaa tulevaisuudessa.
Yli eduskuntakausien menevä uudistaminen sopii erittäin hyvin osaamiseen. Koulutuksen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, jossa on harvoin tarjolla pikavoittoja. Päätökset tehnyt hallitus harvoin pääsee nauttimaan uudistusten tuloksista. Hyvä esimerkki on oppivelvollisuuden laajentaminen, jonka vaikutukset näkyvät toden teolla vasta vuosien päästä.
Linjauksista on vielä pitkä matka siihen, että ne ovat muuttuneet käytännöiksi. Toivon, että nykyinen hallitus toteuttaa päättämiään uudistuksia ja seuraava hallitus kokoonpanosta riippumatta jatkaa samalla tiellä.
