Järjestötyössä kannattaa nyt kokeilla rohkeasti uusia toimintatapoja
Keväällä yhdistystoiminnassa tarkastellaan tyypillisesti edellisen vuoden toimintaa ja taloutta. Käytännössä useat yhdistykset ovat tänä keväänä lykänneet sääntömääräisiä ja muitakin kokouksiaan kokoontumisrajoitusten vuoksi ja osallistujien terveyden suojelemiseksi. Myös SAK antoi kokoussuosituksia omille paikallisjärjestöilleen jo poikkeustilanteen alkuvaiheessa. Tuskailua yhdistysten hallituksissa on varmasti aiheuttanut kokousten siirtäminen, sääntöjen mukaiset aikarajojen ylittymiset ja aprikoinnit mahdollisista seuraamuksista.
Väliaikaiset muutokset kirjanpito- ja yhdistyslakiin
Korona sai aikaan väliaikaisia lakimuutoksia. Tällainen oli muun muassa poikkeuslaki yhteistoimintaneuvotteluiden- ja lomautusilmoitusaikojen lyhentymisistä ja työttömyysturvan maksatuksista. Voimaan tuli myös sellaisia lakimuutoksia, joilla ei ole niin dramaattista vaikutusta kansalaisten toimeentuloon tai jokapäiväiseen elämään. Hallituksen esitys (HE 45/2020 vp) väliaikaisesta poikkeamisesta yhdistyslaista käsiteltiin eduskunnassa huhtikuun loppupuolella. Esityksen tavoitteena oli epidemian leviämisen rajoittaminen.
Pelkistettynä väliaikaisen lain voisi rajata neljään merkitykselliseen kohtaan:
- Mahdollisuus pitää yhdistysten vuosikokoukset sääntöjen estämättä syyskuun 2020 loppuun mennessä.
- Yhdistyslain ja yhdistyksen sääntömääräyksistä poiketen, hallitus voi päättää valtakirjalla edustamisesta sääntömääräisissä kokouksissa.
- Kokousten pitäminen helpottuu, ainakin väliaikaisesti. Lakiesityksessä mahdollistetaan etäyhteyksillä kokousten pitäminen.
- Poikkeuksellisesti vuoden 2019 tilikauden tilinpäätös ja toimintakertomus on tänä vuonna mahdollista laatia viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2020 saakka.
Kokonaisuudessaan laki löytyy eduskunnan sivuilta sekä referoituna SAK:n sivulta.
Digiloikka tuo yhdistystoiminnalle mahdollisuuksia
Väliaikaiseksi muutokseksi edellä mainitut toimenpiteet ovat kelvollisia. Lähtökohta yhdistysten ”pelisäännöille” pitää olla jäsendemokratiaa vahvasti kunnioittavaa ja koskea kaikkia tasapuolisesti.
Tulevaisuutta ajatellen tulisi arvioida ainakin kokoustamisen, yhdistysten hallintomuotojen ja päätöksentekotoimintojen sujuvoittamista.
Pitäisikö toimintoja voida toteuttaa kevyemmin? Toimintatyyli ”näin on aina tehty” on helpoin tapa pyörittää rutiineja, mutta se tuottaa helposti urautumista. Sitä kautta vetäydytään osin sääntöjen taakse. Minusta olisi tärkeä pohtia sitä, mikä on tulevaisuuden normaali ja mikä rooli toimintojen kehittämisellä siinä on. Tähän tarvitaan pidemmän aikavälin arviointia. On hienoa, että SAK on jo omalta osaltaan käynnistänyt tämän työn. Onko sitten yhdistyslain päivittämiselle tarvetta laajemminkin? Sen ratkaisee yhdessä eri osapuolten kanssa käytävä keskustelu.
Yhteiskunnassa digiloikka on ollut monessa tapauksessa vääjäämätön, eikä järjestötoiminta tuo tähän poikkeusta. Kokoustaminen ja yhteydenpito Teamsin tai vastaavien ohjelmien kautta verkossa on ollut kevään kuuma puheenaihe. Kukin on voinut osallistua oman yhdistyksen kokouksiin tai tapahtumiin kotisohvalta. Ei ole tarvinnut lähteä kokouksiin kymmenien, jopa satojen kilometrien päähän.
Mikäli digiloikka ei ole vielä osunut omalle kohdalle, kannustan koeponnistamaan. Tässä voi olla yksi lisäväylä tutustua yhdistystoimintaan, puhumattakaan edunvalvonnan tehostamisesta. Samaan hengenvetoon muistutan kuitenkin myös yhdistysten jäsenhankinnasta. Epäilen vahvasti digitaalisuuden täysveristä taipumista uusien jäsenten saamiseen – kohtaamisilla on edelleen tässä suuri merkitys.
Vannomatta paras ja hyviä käytänteitä odotellessa. En pane pahakseni, mikäli epäilykseni tässä kohdin todistetaan vääräksi. Järjestötyö ei ole katoamassa, mutta uusia toimintatapoja kannattaa nyt miettiä ja kokeilla ennakkoluulottomasti.
