Innostus on tärkeä työväline
Kuultuani hyvän alustuksen, innostun usein kaivamaan asiasta lisää tietoa ja miettimään aihetta omalta kannaltani. Asia jää pyörimään päähäni, kun lähden vaikka fillarilenkille. Lopulta on aivan pakko päästä kirjoittamaan siitä paperille.
Tätä voi kutsua innostukseksi tai työnimuksi. Kun pitää työstään, se antaa enemmän ja työn tekemisen tapa muuttuu. Tunne pistää virran päälle ja sen peesissä sujuvat sitten rutiinit ja ne tylsemmätkin työt. Työntekijän innostus työhön vaikuttaa paljon myös työilmapiiriin. Positiivinen ihminen on työyhteisön voimavara.
En ole ainoa, joka saa hyvää oloa työstään. SAK:n työolobarometrin yhteydessä tutkitaan myös työn mielekkyyttä. Vuoden 2020 tutkimuksen mukaan SAK:laisten liittojen työntekijät ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä työhönsä. 72 % vastaajista ilmoitti ”Tunnen työssäni innostusta ja työniloa” kuvaavan hyvin tai melko hyvin hänen työtään. Vain neljä prosenttia oli sitä mieltä, ettei se kuvaa ollenkaan.
Työstään innostunut työntekijä jaksaa paremmin
Olen aina pyrkinyt muovaamaan työtäni näköisekseni, jos se vain on ollut mahdollista. Nykyään sitä kutsutaan oman työn tuunaamiseksi.
Työn tuunaamisen vaikutuksista on kirjoitettu Työpoliittisessa aikakausikirjassa. Kun työn tuunaaminen lähtee työntekijästä itsestään, se antaa tilaa tehdä työstään mahdollisimman fiksua ja mielekästä. Silloin se myös perustuu juuri niihin asioihin, jotka motivoivat ihmistä. Työn tuunaaminen ei tarkoita, että se täytyy olla jotain mullistavaa. Esimerkiksi SAK:laisilla aloilla se voi tarkoittaa, että voit vaikuttaa siihen, missä järjestyksessä tai miten teet työsi.
Vahvin tutkimusnäyttö työn tuunaamisen myönteisistä vaikutuksista koskee omasta työstä innostumista. Työn tuunaaminen on yhteydessä myös muuhun hyvinvointiin työssä, kuten työn mielekkyyteen ja vähäisempään tylsistymiseen, parempaan työkykyyn ja jopa myönteiseen asenteeseen. Kaikki nämä ovat jo itsessään merkityksellisiä asioita koko työyhteisölle ja näkyy myös viivan alla.
Lisäksi työn tuunaaminen on useissa tutkimuksissa ollut yhteydessä parempaan työssä suoriutumiseen ja jaksamiseen. Erityisesti työajoista päättäminen on monelle tärkeää. Jos työntekijän saa tehdä työn itselleen sopivana vuorokaudenaikana, hän voi paremmin ja myös työskentely on tehokkaampaa.
Sisäisen kellon mukailu vähentää kuormitusta
SAK:n työolobarometri puhuukin vahvasti osallistavan työvuorosuunnittelun puolesta. Esimerkiksi vuorotyö kuormittaa yleensä tekijäänsä enemmän kuin säännöllinen työaika. Mutta jos työntekijä voi vaikuttaa työvuorojärjestelyihin, hän kokee työnsä jopa vähemmän kuormittavaksi kuin vastaajat keskimäärin.
Olen huomannut tämän myös itse. Olen aamuihminen ja iltapäivisin ote herpaantuu. Jossain työelämän vaiheessa piti kuitenkin päivystää iltapäivisin joinain viikkoina ja ne viikot tuntuivat paljon pidemmiltä ja raskaammilta, vaikka työ oli täsmälleen samaa kuin aamupainotteisilla viikoilla.
Kuuntele podcast-jakso työn tuunaamisesta
Haluatko kuulla lisää työn tuunaamisesta ja työntekijän vaikutusmahdollisuuksista? Maailman paras työkansa -podcastissa teeman äärellä Finnairin purseri Ami Niemelä ja Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen.
Jos et saa Spotify’ta auki, löydät muita kuunteluvaihtoehtoja täältä.
