Inflaatio kurittaa duunareita etenkin palvelualoilla
Kiihtynyt inflaatio pienentää suomalaisten ostovoimaa ja vaikeuttaa etenkin pieni- ja keskituloisten ihmisten arjessa selviytymistä. Ostovoiman heikentyminen kurjistaa varsinkin keskitulon alle jäävien elinoloja, koska he käyttävät muita suuremman osan tuloistaan perushyödykkeisiin, kuten ruokaan ja sähköön. Siksi on ymmärrettävää, että huoli toimeentulosta on esillä julkisessa keskustelussa.
Harva tietää, miten oma palkka vertautuu muiden suomalaisten ansioihin. Helsingin Sanomien laskurin mukaan keskipalkan (3 217 euroa kuussa) alapuolella olevia palkansaajaryhmiä ovat esimerkiksi sairaanhoitajat (3 115 euroa/kk) ja opettajat (3 111 euroa/kk).
SAK:laisten työntekijöiden keskipalkka on 2 800 euroa kuukaudessa. Teollisuudessa ja kuljetusalalla SAK:laisten keskiansio on 3 000 euroa kuukaudessa. Yksityisellä palvelualalla vastaava luku on 2 600 euroa ja julkisilla palvelualoilla 2500 euroa kuukaudessa
Kuvio 1. Kaikkien palkansaajien ja SAK:laisten palkansaajien keskipalkka (mediaani) toimialoittain, euroa kuukaudessa.
Tämä tarkoittaa, että SAK:laisista työntekijöistä 70 prosentilla tulot jäävät suomalaisten keskipalkan alapuolelle. Arviolta noin 585 000 SAK:laista tienaa siis keskipalkkaa vähemmän. Teollisuuden palkansaajista 43 prosenttia ansaitsee suomalaisten keskipalkan verran tai enemmän. Vastaava luku kuljetusalalla on 40 prosenttia. Julkisilla ja yksityisillä palvelualoilla noin joka viides (19–20 %) kokoaikatyötä tekevä yltää suomalaisten mediaaniansioille.
Keskimäärin kuusi prosenttia – noin 50 000 – SAK:laisten alojen työntekijöistä on sellaisia kokoaikaisia, joiden ansiot jäävät SAK:n määrittelemän alimman hyväksyttävän kokoaikatyöstä maksettavan palkan (1 933 euroa/kk) alapuolelle. Yleisimmin tämä koskee palvelualoja, joiden kokoaikatyötä tekevistä työntekijöistä 7–10 prosenttia ansaitsee alle 1 933 euroa kuussa. Kokoaikatyö suojaa parhaiten pienituloisuudelta teollisuudessa ja kuljetusalalla, joiden kokoaikaisista työntekijöistä kolme prosenttia jää SAK:n pienituloisuusrajan alapuolelle.
Kuvio 2. Sellaisten SAK:laisten alojen kokoaikaisten työntekijöiden osuus (%), jotka ansaitsevat keskipalkan (3 217 e/kk) verran tai enemmän, sekä pienituloisuusrajalla (1 933e/kk) tai sen alla olevien SAK:laisten työntekijöiden osuus (%).
SAK on ehdottanut ostovoimasopimusta, jossa työn sivukuluja siirrettäisiin palkansaajilta työnantajille. Lisäksi Palvelualojen ammattiliiton PAM:n puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen on vaatinut ammattiliitoille yhteisen euromääräisen palkankorotustavoitteen asettamista.
Tässä tilanteessa kohtuuhintaisen vuokra-asumisen tarjontaa on lisättävä, koska sen kysyntä kasvaa entisestään ostovoiman heikentyessä. Lisäksi asumistuen enimmäisasumismenon nostoa on syytä harkita. Myös osa-aikaisilla työntekijöillä on muita suurempi riski siihen, että palkka ei riitä elämiseen. Siksi työnantajan tulisi mahdollisuuksien mukaan tarjota lisätyötunteja osa-aikaiselle, jos hän sitä toivoo.
SAK:laisten alojen palkkatiedot on poimittu SAK:n syyskuun lopussa julkaistavasta työolobarometriaineistosta. Kantar TNS Oy keräsi 1201 vastaajan aineiston puhelinhaastatteluin helmi- ja maaliskuussa 2022. Tutkimuksen otos on poimittu satunnaisesti SAK:n jäsenliittojen rekisteristä, mutta haastatellut kiintiöitettiin sukupuolen, iän ja jäsenliiton mukaan. Otos edustaa näin ollen SAK:n työssäkäyvää jäsenkuntaa.
