Ilmastonmuutos reilulla tavalla hallintaan – Työntekijät mukaan strategian suunnitteluun
IPCC eli hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli julkaisi loppuvuodesta raportin, joka vastasi Pariisin ilmastokokouksessa IPCC:lle esitettyyn pyyntöön tarkastella kasvihuonekaasupäästöjen nousun 1,5 asteen tavoitteeseen liittyviä seikkoja.
Maailman maat sitoutuivat vuonna 2015 ilmastosopimuksessa tavoitteeseen pitää maapallon keskilämpötilan nousun selvästi alle kahdessa asteessa verrattuna esiteolliseen aikaan. Lisäksi maat pyrkivät toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteeseen. Raportin mukaan maapallon lämpötila on jo noussut noin asteella esiteollisesta ajasta.
Ammattiyhdistysliike on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamisen. Mikäli lämpeneminen jatkuu nykyistä vauhtia, siitä aiheutuu ihmisille ja luonnolle merkittäviä riskejä. Myös kunnon työpaikat ovat vaarassa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmisten elämään, elinkeinoihin, työn tekemiseen ja varallisuuteen ovat valtavat, jos emme toimi ripeästi ja kunnianhimoisesti kasvihuonekaasujen vähentämiseksi.
Toisaalta huoli ilmastosta muokkaa ihmisten käytöstä siihen suuntaan, että työ vähintäänkin muuttuu, jos ei kokonaan lopu tietyiltä sektoreilta. Ilmastopolitiikan mahdollisesti negatiivisiin työllisyysvaikutuksiin pitääkin reagoida ennakolta ja luoda työntekijöille polku uuteen työhön muun muassa heidän osaamistaan päivittämällä jo työsuhteen aikana.
Jotta vähähiiliseen talouteen siirtyminen saadaan onnistumaan, pitää ilmastopolitiikalle saada kaikkien, myös työntekijöiden, tuki. Tämä onnistuu parhaiten, kun niin globaali kuin kansallinen ilmastopolitiikka on työntekijöille reilua ja se osallistaa ammattiyhdistysliikkeen. Palkansaajien ja keskeisimpien kansalaisyhteiskunnan toimijoiden pitää päästä osallistumaan elinkeinoelämän rinnalla tasavertaisina toimijoina sekä ilmasto- ja energiastrategian suunnitteluun että arvioimaan tavoitteiden toteutumista.
Esitänkin, että seuraava hallitus perustaa laaja-alaisen työryhmän seuraamaan Suomen energia- ja ilmastostrategian sekä ilmastosuunnitelman 2030 toimialoittaista toteutumista. Varsinaisten päästötavoitteiden saavuttamisen lisäksi ryhmä selvittäisi myös ilmastopolitiikan vaikutukset työllisyyteen. Työntekijöitä, heidän perheitään ja läheisiään ei saa jättää yksin ratkomaan ongelmia, joita aikamme suurin yhteiskunnallinen ja taloudellinen muutos aiheuttaa.
Lisäksi olisi tarpeen kartoittaa nykyistä yksityiskohtaisemmin, millaisia uusia markkinoita ja työtä ilmastopolitiikka mahdollistaa Suomessa toimiville yrityksille. Samassa yhteydessä pitäisi selvittää myös, minkälaisia uusia työntekijöiden osaamistarpeita ilmastonmuutoksesta aiheutuviin ongelmiin vastaaminen synnyttää.
Kun Suomeen suunnitellaan pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia 2050, olisi työntekijät otettava nykyistä paremmin mukaan jo valmisteluun. Hyvänä esimerkkinä toimikoon Suomen ilmasto- ja energiastrategian 2020 valmistelu.
Jarkko Eloranta
SAK:n puheenjohtaja
@ElorantaJa
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Suomenmaassa 2. marraskuuta 2018.
