Hyvässä työssä jaksetaan pidempään
Työurien jatkaminen ja mahdollisesti myös eläkeiän nostaminen purskahtivat näin kesän korvilla jälleen kerran julkiseen keskusteluun. Usein vastaavanlaisissa keskusteluissa on unohtunut kuitenkin se, että työkyky tai työssä jaksaminen eivät ole yhtä kuin työntekijän ikä.
Monissa niin koti- kuin ulkomaisissakin tutkimuksissa on todettu, että mitä paremmat työolot työntekijällä on, sitä suurempaa on hänen halukkuutensa jatkaa työssään mahdollisimman pitkään. Huonot työolot puolestaan heikentävät hyvinvointia ja terveyttä ja vaikuttavat siten työurien pituuteen.
Ennakkotiedot SAK:n Työolobarometrin 2020 tuloksista vahvistavat jälleen tätä käsitystä. Kysyimme tämän vuoden keväällä SAK:laisten liittojen 55 vuotta täyttäneiltä jäseniltä, uskovatko he pystyvänsä terveytensä puolesta jatkamaan nykyisessä työssään kahden vuoden kuluttua. Erilaisissa tutkimuksissa on todettu, että tämä kysymys ennakoi todella hyvin tulevaa.
Jopa 44 prosenttia huonoilla työpaikoilla työskentelevistä SAK:laisista vastasi, että tuskinpa vain. Hyvillä työpaikoilla jaksamistaan epäileviä oli vain viisi prosenttia vastaajista.
Sen sijaan puolet (50 %) hyvillä työpaikoilla töitä tekevistä oli aivan varmoja siitä, että he ovat terveytensä puolesta kykeneviä vielä kahden vuoden kuluttua jatkamaan nykyisessä työssään.
Työelämän laadulla on selkeä ja johdonmukainen yhteys siihen, miten työntekijät kokevat työkykynsä ja jaksamisensa työelämässä. Mitä heikompi on työelämän laatu, sitä useammin työntekijä epäilee omaa jaksamistaan eläkeikään saakka tai yli eläkeiän. Paras lääke työurien pidentämiseen ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisemiseen onkin työolojen parantaminen.
Työhyvinvointi ei synny itsestään. Se on monen tekijän yhteisvaikutusta. Hyvässä työssä työntekijät kokevat työnsä turvalliseksi, työ ei ole vaaraksi terveydelle ja kaikkia työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.
Hyvässä työssä työntekijä on myös tyytyväinen mahdollisuuksiinsa vaikuttaa omaa työtään koskeviin asioihin, ja hän kokee työn iloa sekä yhteenkuuluvuutta työporukan kanssa. Olennaista on myös hyvä johtaminen ja töiden organisointi työpaikalla siten, että turhaa sähläystä ei synny.
Kun työntekijä edellä mainittujen lisäksi vielä pitää työtään hyödyllisenä ja mielekkäänä, saa siitä riittävän palkan sekä mahdollisuuden hyödyntää omaa osaamistaan työssään, alkavat hyvän työelämän rakennuspuut ollakin kasassa.
